Tuli puhelu ikään kuin vuosikymmenten takaa. Äitini puoleinen pikkuserkku. Olemme tavanneet hänen äitinsä syntymäpäivillä joskus aikoja, aikoja sitten. Olin kuullut toiselta pikkuserkultani suru-uutisen, joka koski silloista syntymäpäiväsankaria. Otin osaa suruun. Juttelimme aika kauan ja se tuntui mukavalta. Hän lupasi soittaa, kun joskus Helsinkiin tulee. Voisimme tavata. Olin samaa mieltä.
Kun sataa ensimmäisen kerran lunta, se ei ole aina sitä kuuluisaa ensilunta. Tiede ei tunnusta, vaan ensilumella on oma määritelmä. Ja se kuuluu googletuksen jälkeen näin: kun on satanut sääasemilla ensilumi virallisesti syksyllä aamukahdeksalta ja sen syvyydeksi mitattu 1 cm, se on ensilunta.. Niin että turha hihkua, jos määritelmä ei toteudu.
Reidet kipeytyneet sen viidenteen kerrokseen hurjan kiipeämisen jälkeen. Ilman ostoskasseja olisin tehnyt sen leikiten, mutta nyt oli hokkaidonkurpitsa, hedelmiä, hylamaitoa ja muuta painavaa kassit täynnä. Kipua siinä sitten! Parantelen ponnistuksesta sisuuntuneita reisiäni kotona ja sitten vasta taas liikkeelle.Kaivoin hyllystä vanhan Agatha Christien kirjan ja luen murhasta Sinisessä junassa. Teki mieli kurkata, kuka on kelmi, mutta jätin tekemättä. Enkä muista, vaikka olen kirjan joskus lukenut. En liioin ala yrittää ratkaista henkilöiden kesken. Minun harmaat aivosoluni eivät yllä Hercule Poirotin aivotoiminnan tasolle. Suomentaja muuten väittää Poirotilla olevan munanmuotoinen pää. En ole tullut ajatelleeksi.
Aikoinaan hehkutettiin chef Tomi Björckin dumplingeja niiden tultua markkinoille. En ostanut, kunnes nyt. Olivat niissä kasseissa, jotka retuutin portaita pitkin kotiin hissin pottuillessa. Aion höyryttää herkut ja maistettuani tiedän, ovatko herkkua. Makuasioistahan jne... Lihottavina aineksina wasabimajoneesia ja tryffeli ponzu kastiketta. Ponzua saa Kikkomanin pulloissa. Ei sisälly ainakaan vielä omaan maustekastikevalikoimaani. Tryffeliä? Lieköhän. Olen skeptinen sen suhteen. Mikä vika muuten sanassa "myky" tai peräti "taikinanyytti"?
Tänään sitten jännittävä finaali tähtien kesken tanssiskabassa. K toivoi Marko "Signmark" Vuoriheimon voittavan kilpailun. Karisi semifinaalissa pois. K oli hullaantunut Markon hymyyn. Se ei riittänyt raadille. He kun mittailevat tanssitaidon osaamista, eikä Markon taito nyt riittänyt. Mutta hyvä heppu kaveri on.
HS kertoo, mikä kaikki ulkomaalaisissa suomalaisten tavoissa kummastuttaa. Tietysti salmiakki ja sauna-alastomuus, tiskiharja, juustohöylä ja oli listalla muutakin. Heidän laillaan ihmettelen Suomeeen ilmestynyttä tapaa ottaa kengät pois sisälle tullssa. En ole koskaan sitä ymmärtänyt. Paitsi. jos on talvella lunta kengissä tai kengät ovat kuraiset. Silloin on hyvä vaihtaa vaikka mukanaan tuomiin kevyisiin kyläilykenkiin. Niidenkin käyttö saatetaan kieltää. Minun luokseni kun tulee vieraita, isoin osa riisuu kengät. En tokikaan kiellä ja samoin pitäisi kohdella niitä henkilöitä, jotka haluavat pitää siistit ja puhtaat kengät jaloissaan vierailun aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti