Piti menemäni kauppaan, mutta en mennytkään. Aina sitä kertyy ostettavaa yksineläjälläkin. Roskiakin aivan kuin muilla. Minulla varsinkin hedelmien ja juuresten kuoria. Ajattelinkin tehdä perunankuorista uunissa chipsejä. Jäi vain ajatukseksi. Oleilen tänään laiskana kotona, ehkä Sherlock Holmesin seurassa. A kertoi lähtevänsä sikäläiseen Ikeaan. Tutkailin itsekseni asiaa ja tulin tulokseen, että lähin Ikea hänellä lienee 50 km:n päässä. Tuon matkan ajelee nopeasti.
Katselin Teemalta Kenraalin. Ei ole Buster Keaton hävittänyt outoa charmiaan, ei ole. Suosittelin K:lle elokuvan katsomista, mutta hänet tuntien tuskin houkuttelussani onnistuin.Vielä en ole ottanut asiasta selvää.
Muilla blogin pitäjillä on aina joku teema päivityksessään. Mietin kuumeisesti minäkin läppärin avattuani. Tuijotan tyhjää valkoista plänttiä mietintämyssy päässä, eikä mikään idea synny. En liioin ole missään mielenkiintoisessa paikassa ollut. Siitäkään ei kerrottavaa. Tuskin ketään kiinnostaa uuden lottokuponkini täyttäminen. Innostuin taannoin, kun sain yli 50 euroa. Luulin osaavani, mutta seuraavat olivat huteja. Hämmästyttävän vaikeaa saada edes neljä tai viisi oikein.
Netti neuvoi kaakelien välien puhdistamista. Kaivoin heti vanhan hammasharjan esille ja aloitin työn. Pitäisi kuulemma ostaa Universal stonea, joka suitsait välit puhdistaa. Käytin hammasharjaa. Vähän sieltä ja täältä tein työtä, etupäässä alempana. Eivät kyllä alunalkaenkaan kovin rankkaa puhdistamista kaivanneet. Jätin hammasharjan kuitenkin hollille.
Kaupat varautuvat jo halloweehen. Kaikenlaista rekvisiittaa. Karkki tai kepponen ei ole oikein tuulta täällä päin saanut purjeisiin. Yritystä on. Minä en rupea leikkiin mukaan ja jätän kurpitsan kaivertamatta. Joskus olen ollut siinäkin suhteessa viitseliäs. Onhan se niin kivan näköinen irvistellessään kynttilän valossa.
Huomenna Ninan nimipävä. Saatan soittaa ja onnitella. Vanha koulukaveri, jota aikuisenakin silloin tällöin tavattu. Minä kun pidän vanhat ystävyydet mielelläni elossa kuin myös toinenkin osapuoli. Nina oli rinnakkaisluokalla, mutta meillä oli sama koulumatka ja molempien ystävänä Tarja, joka taas oli valmistavasta koulusta lähtien samalla luokalla minun kanssani. Voi niitä aikoja ja mitä meistä kaikista sitten tulikaan. Monet jo siirtyneet tästä ajasta pois. Tarjakin.
Nyt tipautan pikkukuppiin espresson ja käyn tervehtimään erästä salapoliisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti