Odottelen tässä, että Jumala lähettäisi minulle kirjoitettavaa. Siis myös minulle. Tämänkaltaisesta lähettämisestä kertoo Hemingway Waldo Prankille tapahtuneen. Prank makasi alastomana vuoteessaan yöllä ja sai Jumalalta kirjoitettavaa. Prank oli ollut heti "hurmioituneessa yhteydessä kiitävään ja liikkumattomaan kaikkeuteen." Hän oli aikonut kirjoittaa Espanjan sielusta, mutta ei ollut onnistunut, vaan se oli ollut kuulemma pelkkää pötyä. Hemingway oli tämän lukenut S4N-nimisestä aikakauslehdestä. Ja minä kerron sen nyt tässä vuotellessani teille. En taida olla Jumalan suosiossa, kun ei mitään kuulu. Olen omillani.
Tänä aamuna oli oikein syy herätä aikaisin. Tosin ei aivan näin varhain kuitenkaan. On tulossa miehiä katsomaan sisältyykö kylpyhuoneen allaskaapin vesivahingon kokenut ovi aiemmin suoritetun Linja-saneerauksen takuukorjauksen piiriin. Kaappi saa vesiryöpyn suihkussa ollessa ja sen ovi rypistynyt ja turvonnut. Ei ole koko puuta, vaan näen sen olevan jonkinlaisista viiluista. Olen niin sanotusti passissa klo 13 asti. En muutenkaan ollut mihinkään lähdössä.
Sain K:n houkuteltua kanssani Ateneumiin. Päivähoitokoira meni oman emäntänsä kanssa lomalle ja K ei ole koiraan sidottu. Kerroin omasta Inspiraatio-näyttelyn kokemuksesta hänelle rohkeasti, vaikka arvelin hänen miettivän ainakin kahdesti Ateneumiin tulemista kanssani. Hänen taidenäkemyksensä ei ole minun laillani kokenut avartumista, vaan hänen mielestään taiteen on kaikin puolin oltava ymmärrettävää, eikä ilakoinnille ja modernisoimiselle ole sijaa vanhojen mestareiden teosten yhteydessä. K saattaa kauhistua nähdessään Michelangelon Pietá-teoksen muuttuneen. Siinä kun nyt Ateneumissa taiteilijat Marina Abramovic ja Ulay ovat nähneet uudessa Pietássaan kauniin tämän ajan naisen pitelevän sylissään valkoisessa haalarissa olevaa kuollutta Jeesusta. Ehkä otan varmuuden vuoksi mukaani K:ta varten kamferitippoja.
Tässä on hyvin aikaa ennen kuin päivän tapahtumat alkavat. Ei kiirettä kuoriutua yöpaidastakaan vielä. Voin paneutua kahteen Anne Wilsonin keittokirjavihkoseen tutkiakseni vaihtelua ainaiseen saman kaltaiseen salaattiin. Juliennesuikaleita esimerkiksi porkkanasta ja kukkakaalista palleroita. Minulla ei ole burguulia, jotta tabouli jää tekemättä. Sekavihersalaatti saattaisi onnistua. Sokeriherneen idut jäisivät puuttumaan. Eikä kaapissani ole liioin couscous-suurimoitakaan. Eihän tästä mitään tule. Eli tänäänkin sitä tavanomaista: ota mitä sattuu olemaan ja sekoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti