Saksalaisparlamentaarikko kiittelee suomalaisia saatuaan monen mutkan kautta takaisin junaan unohtamansa repun. Ei ollakaan ihan mänttejä muun maailman silmissä.
Muovijäte, purkit ja purnukat, joutuvat ainakin osaksi, vaikka kovasti taloudetkin kierrättävät, tuosta vaan poltettavaksi sekajätteen mukana. Minäkin huuhdon ja puhdistan ja vien roskiksen muovin keräyslaatikkoon. Teenkö turhaa työtä?
Tappelen vanhan espressokeittimeni kanssa, joka pitäisi saada mahtumaan oikein ja samaan laatikkoon, jossa uusi tuli. Siis kaikki styroksit ja muut muovit, pussit ja vahvikkeet, paperit ja kaikki. Aloitin eilen ja jatkan tänään. Sain toki uuden kahvikoneen jo paikoilleen ja esivalmistelut tehtyä, Laitoin kahviakin ja hyvin pelasi. Varmistin Postissa, että voin viedä laatikon sinne edelleen toimitettavaksi Postin lakosta huolimatta.
Raahasin hakemaani laatikkoa Postista kotiin päin. Yks kaks hyppäsi eteeni aivan ventovieras mies ja tahtoi tietää, mitä olin ostanut. Näytti normaalilta ihmiseltä, mutta ei ehkä sittenkään. En paljastanut laatikon sisällystä. Kaveri toivotti hyvää päivänjatkoa.
Eikä lauantaina tullut lotosta mitään muuttorahoja. Jätin taas uuden ja elän tämän viikon tuulentuvissa Stadiin muuttamisesta.
"...Nyt lähden stadiin
mä vaihdan maisemaa
kun lähden stadiin
mä pistän tuulemaan..."
Näin lauloivat Lasse Mårtenson ja Carola aikoinaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti