Niin minä ajelin eilen Stadiin metrojunassa. Dallasin Stockmannille ja Food Market Herkkuun. On siinä kauppaa kerrakseen! Ostin myös kaikenlaista pällistelyni ohessa. Sitten Nespressoon kahvikapseleita ostamaan. Ja sitten taas metroon ja kotiin.
Metrossa salli eräs äiti jälkikasvunsa kiivetä kenkineen penkille. En sanonut mitään tietystikään, mutta yritin katseella esittää paheksuntaa. Ei tehonnut tai en tullut ymmärretyksi. Voi, voi näitä nykyajan äitejä!
Suomen Kuvalehti tuli. Toimittaja Juha Kauppinen kirjoittaa painavasti eräästä myrkystä glyfosaatti nimeltään, jota tv suoltaa harva se päivä mainoksessa rikkaruohon/voikukan tappamiseen. Se on Roundup. Kauppinen kertoo, kuinka glyfosaattijäämiä on elintarvikkeissakin, viinissä, oluessa ja muroissa esimerkiksi. Kuinka mehiläisen mahan bakteeristo muuttuu sen saatua ruoansulatusjärjestelmäänsä myrkkyä. Mehiläinenhän lentelee kukasta kukkaan, rikkaruohostakin toiseen. Jos meillä ei olisi mehiläisiä, mitenkäs sitten suu pannaan? Ovathan ne jo häviämässä kovaa vauhtia. Ei pumpulitupot riitä puutarhoissa ja luonnossa pölyttämiseen, vaikka kuinka olisimme ahkeria. Voi, voi meitä ihmisiä ja meidän tyhmyyttämme!
Tänään kotona. Manikyyriä! Ihan itse. Sitten syön taas litrakaupalla mansikoita ja kirsikoita. Mitenkä on: onko glyfosaattia päässyt tavalla tai toisella mansikankukkiin? Tai mehiläiseen, joka niissä on vieraillut?
Olen usein ainoa hattupäinen joukossa. Alussa hiukan vaivauduin, mutta en enää. Miehillä on lippiksiä tai toisinaan oikein olkihattuja. Varsinkin Stadissa. Hatun käyttöön muukin syy kuin esteettinen. Varjostaa paisteelta kasvoja (jos on lierit) ja säästää hiuksia haalistumasta paahteessa. No, myönnän tuulisen ilman hankaluuden. Joko kädellä pitää kiinni tai ottaa hatun käteen. Harrastan molempia tapoja. Oli aika, kun hatut olivat muotia, enkä tarkoita 1800-lukua. Minullakin nuorempana oli hattuja kuten muillakin naisilla. Oli hattukauppoja ja modisteja pitkin kaupunkia. Äitini teetti hattunsa Unioninkadun Feminassa. Yhden hatun hän osti kerran Pariisissa käydessään. Sitten hattumuoti katosi. Toivon sen paluuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti