3. heinäkuuta 2019

OKSANEN JA KYRÖ

Olin kirjakaupassa. Tuomas Kyrö Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja, WSOY 2018 ja toinen ensimmäinen kosketukseni Sofi Oksasen tekstiin Baby Jane, Silberfeldt 2005. Aloitin Kyröllä, mutta uteliaisuuttani kurkistin Oksasen teokseen. Kirja kertoo kahdesta lesbosta ja heidän rakkaudestaan. Sekin minulle ensimmäinen kokemus. Takakansi hymistelee ja netti väittää Baby Janen olevan Puhdistustakin paremman. Kyrö kuitenkin turvallisempana ensin.

Mielensäpahoittaja on alkanut pitää blogia tai oikeammin "bolgia". Lapsia harmittaa, kun kaikki tietävät blogin pitäjän henkilöllisyyden. Vaativat lopettamaan. Olen lukenut muita Kyrön Mielensäpahoittaja-kirjoja ja nyt tuntuu, että on hiukan lässähtänyt. Tai minä olen. Onkohan kaikki jo nyhdetty? En hymyile tämän kirjan kanssa niin paljon kuin aikaisempien. Mutta en tokikaan ole vielä lopussa. Monessa asiassa olen minäkin sitä mieltä, että "ennen kaikki oli paremmin", mutta en tietenkään joka asiassa. On tässä hyvääkin ja jotain parempaa.

Lykkäsi holotnan. Tavallista viileämmän vuodenaikaan nähden. Suomeen ängetään nyt tätä viileyttä etsimään, kun muualla Euroopassa on kärvistelty lujassa kuumuudessa. Joku saksalainen rouva kertoi haastattelijalle olevansa "taivaassa" ja katseli Saimaan autioita rantoja metsineen meloessaan järvellä. No, ei Saksassa tämmöistä olekaan. On siellä Harzin vuoristo kuitenkin metsineen ja patikkapolkuineen. En ole uskaltanut A:lle meilata Espanjaan, kun rouva on jo helisemässä +30 asteessa, saati nyt. Tuskin jaksaa hikoilla koneen ääressä.

Olisi suorastaan pakottava tarve lähteä Stadiin. Kahvikapselit huolestuttavasti hupenemassa ja suklaa on aivan loppunut. Jos vaikka huomenna. Voisin kipaista Food Market Herkkuunkin. Ateneumin kauppaan aion myös, jos löytäisin jonkun mukavan suomalaisen taidekirjan Italiaan syntymäpäiväksi. Thesleffistä kun luovuin. Hyvin pitkä ystävyys tämän italialaistuneen ystäväni kanssa. Meillä oli sama kummitäti. Suomeen kuulemma ei enää tule. Täällä ei ole enää ketään eikä mitään. Yksin minun takiani ei kannata. Entä minä sinne? Kutsu on aina voimassa. Enkä ole niin etelässä Italiassa milloinkaan ollut. Olisi myös kiva nähdä Napoli, mutta kuolla en vielä halua.

Viime yönä en nukkunut ja siksi kukun jo tässä. Jos vaikka nyt kömpisin vuoteeseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti