9. elokuuta 2014

NOSTURI HYVÄKSI HAVAITTU

Kotisairaala oli minulle avan uusi asia. Laaksossa alkoivat puhua. Sitten Kotisairaalasta soitettiin ja kerrottiin puolison olevan vastedes tämmöisessä hoidossa. Tullaan jo ensi viikolla tutustumaan kohteeseen. En tiedä, mitä mieltä olen. Katsotaan. Mutta jos on sitä, mitä luulen, niin tervetuloa.

Puoliso killui eilen nosturin varassa, että sain vuoteen sijatuksi. Ihan hyvä homma. Pyörätuoliin en vielä laittanut. Maanantaina on pesupäivä ja saas nähdä, miten tyttelit suhtautuvat laitteeseen eli osaavatko käyttää,vai meneekö siirtyminen suihkutuoliin fyysiseksi nostamiseksi. Fysioterapeutille vakuutettiin puhelimessa, että kaikille pesijöille nostolaite on tuttu. Uskon, kun näen.

Kanyyli unohtui puolison käteen Laaksossa. Soitin. Ensin vastannut oli sitä mieltä, että minun on puoliso vietävä terveysasemalle (???). Pyysin toisen hoitajan puhelimeen. Tämä oli pahoillaan kanyylin unohtumisesta ja vakuutti sen voivan olla paikoillaan kunnes Kotisairaala tulee.

Tuuraajapäivä oli torstai. Mielituuraajani M soitti ja kysyi, jos voi tulla piipahtamaan, vaikka en kaupungille lähtisikään. Tietysti sai tulla. Meillä olikin rattoisaa. Minä kerroin kaikki kotiavun kommervenkit ja hän kokemansa kylpyläkuulumiset. Söimme jäätelöä "etelän hetelmien" kanssa ja sainkin annoksista herkullisia. Ihan mukava juttutuokio. Ensi viikolla lähdenkin sitten asioille tuuraajapäivänä. Ensi viikolla puoliso menee intervallihoitoonkin ja minä jään rauhallisin mielin potemaan nivelrikkoani ja aion  levätä. En edes käy tervehtimässä kuin pari kertaa korkeintaan. On itsestäni huolehtimisen aika. Tätähän Laaksonkin hoitajat painottivat. Ja lepo tekee nivelrikolle niin hyvää.

Urkeni uusi aamu. Luvattu helpotusta helteeseen. Jo on aikakin. Ruotsissa palaa maita ja mantuja, eikä ihmisvoimat riitä sammuttamiseen. Sade olisi nyt poikaa niin sinne kuin meillekin, vaikka meillä ei palakaan. No, ukkostihan täällä pari kertaa ja satoikin niin, että roskat tulivat kouruista alas. Sitten lopahti. Pihan asfaltti kuivui tuossa tuokiossa ja kellastunut nurmikko huusi lisää vettä. Toivottavasti se lännestä päin luvattu matalapaine pitää kutinsa ja saisimme  kauan kaivattua sadetta ja helteen pois. Nyt menen herättelemään puolisoa ja ryhdyn suorittamaan aamuaskareita.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti