PITKÄPERJANTAINA

Narsisseja parvekkeella,tulppaaneja olohuoneessa,jääkaapissa karitsanpaisti sulamassa,mämmiä ja pashaa.Siinäpä pääsiäistä.Vaikka ihan ite kehunkin,niin oma tekemäni pasha on parempaa kuin nämä teolliset.Vuosiin en ole tehnyt,mutta puinen muotti kirkollisine kuvioineen on yhä tallella,jos vaikka joskus pistäisi tekemisen kärpänen.Pääsiäiseen on muinoin paneuduttu enemmänkin.Koti koristeltu,munat maalattu,ruuat valmistettu.Mies aikoinaan maalannut munia kuin muutakin.Paras pääsiäismuna oli se,missä kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen istuu saunassa.Panin munia nauhan varassa roikkumaan ruokapöydän yläpuolelle,jossa niitä oli mukava ihailla.Joitakin on vielä jossakin laatikossa säilössä,osa vuosien saatossa särkynytkin.Kun perhepiiri alkoi huveta ympärillä,jäi myös pääsiäiskoristeet esille laittamatta.Korttejakaan en lähetä,vaikka tänäkin vuonna saimme ystäviltä.Käytän puhelinta ja sähköpostia.

No,sitten on saatu selville tärkiä asia naisen kauneudessa.Että siis miten se mitataan aivan matemaattisen tarkasti.Paolo Torretta Suomen Kuvalehdessä kertoo täydellisistä kasvoista seuraavaa.Se on tietty kaava: silmien ja suun välisen etäisyyden pitää olla 36% kasvojen pituudesta ja silmien välisen etäisyyden 46% kasvojen leveydestä.Tätä mieltä on sandiegolainen tutkija Pamela Pallett Kalifornian yliopistossa.Nämä kriteerit on otettava huomioon kauneutta mitattaessa.Tosin Pallettin mukaan myös silmien muoto ja huulien koko voivat tehdä kasvoista niin ikään viehättävät.

Tulos on ilmiselvästi sukua antiikin Pythagoraan ja muiden antiikin Kreikan matemaatikkojen kehittämälle "kultaiselle leikkaukselle",joka saadaan,kun jana jaetaan kahteen osaan niin,että lyhyemmän osan suhde pitempään osaan on sama kuin pitemmän osan suhde koko janaan.Tämän on havaittu kautta aikain miellyttävän silmää niin kasvoissa kuin rakennuksissa ja taiteessa. Leonardo da Vincin Mona Lisa on oiva esimerkki.

Näin siis SK tällä viikolla,että siitä vaan mittailemaan.

Olen kevään aikana katsellut mäyräkoiran kuorta eli siis pahvia pyörävajan katolla kutakuinkin lähellä reunaa,jonne sen joku on viskannut ennen lumien tuloa.Nyt se ryömi esille.Hiukan nuukahtaneen näköisenä,vetisenä ja kovat pakkaset kokeneena.Kokemuksesta tiedän,että se on ja pysyy siellä vaikka tuomiopäivään asti,jos minä en sitä käy poistamaan.Otin ikioman lehtiharavani ja skrabasin pahvin alas.Kävi ihan helposti ja se tömähti jalkojeni juureen.Vein roskikseen.Myös kaksi tyhjää olutpulloa pääsi samaan seuraan.Olivat pystyssä lumikasassa.Yleensähän suomalainen rikkoo poisheittäessään lasiesineen.Syytä on tutkittu,vaan ei selvitetty.Helinäkö miellyttää? Vai yletön särkemisen himo? Nämä kaksi olivat kumma kyllä ehjiä.

Helsingin kaavoituskatsaus-lehti 2010 on ilmestynyt.Ryhdyin lukemaan,mitä täällä tapahtuu tai aiotaan panna tapahtumaan.Vaikka mitä ja minne.Katajanokalle tulee maanalainen pysäköintialue,torikortteleita Senaatintorin ja Kauppatorin välisillä kaduilla saatetaan ihmisystävällisemmiksi jokapojan (ja -tytön) käyttöön.Kannatan!Liiketiloja,hotelleja,kahviloita ja ravintoloita,kulttuuritiloja.Mikäs sitten on pasteeraillessa! Keskustassa laajennetaan kävelylle pyhitettyjä alueita.Linnanmäen vesilinnat uuteen käyttöön jne. Uudistettavia kohteita on kymmenittäin ulottuen myös kantakaupunkia kauemmaksi Helsingin lähiöosiin. I have a dream,sanovat varmaan kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Illalla katselin elokuvan Edith Piafista.Joskus olen nähnyt aivan dokumentinkin tästä Pariisin varpusesta,joka eli räväkkään särmikkään,osin onnettomankin elämän sairauksineen ja iloliemineen.Meillä on pari LP-levyä Piafin laulamana.Niitä joskus kuuntelen vanhalla levysoittimellani.Katselin elokuvaa suurella mieltymyksellä,vaikka se poukkoilikin lapsuudesta aikuisuuteen edestakaisin pannen katsojan seuraamaan tiiviisti elokuvan etenemistä.Miksi niin monet etevät ja rakastetut taiteilijat joutuvat jättämään tämän elämän liian varhain? No,sanotaan jumalien rakastavan nuoria.

Kun minä olin nuori,tämä pitkäperjantai oli vakava päivä.Ei elokuvia,ei ulkona syömistä,elämä oli suurelta osin täydellisessä pyssäyksessä.Se oli nuorelle ihmiselle yhtä piinaa ja melkein koko pääsiäisen aika.Vasta toisena pääsiäispäivänä urkeni iloittelujen tiet ja me kirmasimme ulos kuin vasikat navetasta kevätaurinkoon.Nyt ovat tavat löyhtyneet ja kukin saa ajatella näistä päivistä omalla tavallaan.Elämä ei ole pysähtynyt.Minulla on ystävä,joka sytyttää pitkäperjantaina kodissaan kynttilöitä.Kirkot täyttyvät,saarnat kuunnellaan.Muistellaan päivää kauan sitten Golgatan kukkulan varjoissa. Kuka muistelee,kuka ei.Kuka uskoo,kuka ei.