25. maaliskuuta 2022

POSTI TEKEE OMAN OSUUTENSA ILMASTOSOPIMUKSESSA

 Tein slushia ja se oli hyvää. Tulos kertoi sen, että olen melkein kotikutoinen vesimelonin jäähilemestari. Teen toistekin. Kerroin jo aikaisemmin täällä avanneeni vuoden 2022 mansikkkauteni. Olen syönyt jo kilokaupalla, ostanut isompia ja pienempiä laatikollisia. Isoja, punaisia epähedelmiä, ovat enemmän houkuttelevan näköisiä kuin makuisia. Kunhan kotimaiset valmistuvat, herkutteluni on taivaallista.

Palautin pohjoisen jumaluustarustokirjan kirjastoon, enkä edelleenkään ole hullaantunut näihin läheisimpiin jumaliin. Jotenkin karkeampia, ei eleganssia, eikä tyylikkäitä luvattomia rakkausseikkailuja. Jos nyt jumalille on mikään edes varsinaisesti luvatonta. 

Ilmoittauduin englannin kolmipäiväiselle verbikurssille. Kurssi on jo kuulemma täynnä. Mikä verbeissä noin kovasti viehättää? Menen ensi kuussa tätä ihmettelemään. Nykyinen enkun kurssi alkaa päättyä, mutta syksy uusin oppimisin tulee pian. Minun lasini kun on aina puoliksi täynnä.

Vihdoinkin sain aikaan varata ajan verikokeisiin labraan. Ravinnotta ja metromatka. Sen jälkeen juoksujalkaa ensimmäiseen kuppilaan aamukahville. Sitten hengähdän ja kotiin. Ehkä rupean joutessani miettimään, olisiko varauduttava ja hankittava kotiin pari hernekeittopurkkia, ostaa paristoilla käyvä radio ja ottaa selvää, missä on lähin pommisuoja? Vai annanko mennä päivä kerrallaan ja seuraan tilannetta levollisin ja luottavaisin mielin? Postikin alkaa jakaa postia vuoropäivin, koskee lähinnä kai etanapostia. Sanomalehdet tulevat kuten ennenkin. Uutta jakelutekniikkaa puolustellaan sillä, että kaikissa muissa Pohjoismaissa on järjestely ollut ja meilläkin joissakin kunnissa. Hiilidioksidipäästötkin vähenevät, kun Kusti polkee ja posti kulkee harvemmin.

Roskiskekka sujui lumettomalla taipaleella. Vain paksu sorakerros pihan asfaltilla narskui saappaitten pohjissa. Pian alkaa nilkkuriaikakin. Ja mekkosillaan pasteeraileminen pikkukengissä. Ja päässä keikkuu lierihattu.

"Summertime and the livin´  is easy. Fish are jumpin´  and the cotton is high. Oh, your daddy´s rich and your ma is good-lookin´  so hush little baby, don´t you  cry..."  Näin lauloi ikimuistoinen ja ihana Ella Fitzgerald .

Minäkin, jos osaisin.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti