21. joulukuuta 2012

KOTIPARTURINA

Leikin parturia sairaalassa.Olen joskus ostanut ladattavan kotiparturin ja nyt opettelin sen käyttöä.Sairaalaan voi toki omakustanteisesti tilata parturin,mutta ajattelin nuukuuksissani selviäväni hommasta ilman ammattiapua.Näin meidän kesken: tulos ei suinkaan hullumpi ollutkaan.Istutin puolison pyörätuoliiin,panin harteille liinan ja pyysin pitämään päätä paikoillaan.Ja aloitin.Hyvin se meni.Olin itse aika ällistynyt taidoistani.Käytin myös saksia,jotka olen perinyt.Äitini osti nuoruudessaan kampaamon ja piti sitä Töölössä joitakin vuosia.Leikkuu- sekä ohennussaksia jäi.Kyllä niillä vielä klaaraa,vaikka ruoste onkin hiukan päässyt  sotkemaan.Nyt on mies siisti kuin mikä.Muutenkin paremmassa kunnossa ja pirteämpi taas.Ruoka maistuu ja sanoo muille oma-aloitteisesti päivää,kun kyörään hänet päiväkahville.Eilen oli kaikille joulutorttu.
Mahataudin viemät voimat palautumassa.Sekavuustuokiot jatkuvat,tahtoo luokseni kotiin ja sitten hetken päästä kysyy,asuuko nyt tukholmalaisessa sairaalassa. Palaa taas paikalleen Laaksoon ja tahtoo pitää minua kädestä.

Tänään viimeisen kerran ennen joulua hedelmien hankintaan puolisoa varten.Minulle aamukahviin maitoa ja siinä ne sitten ovatkin.Puoliso saa Laaksossa aattona jouluaterian.Sain luvan mennä sinne ennen vierailuajan alkua,sillä yleinen liikenne Helsingisstä tyssää kolmen maissa iltapäivällä.On kiirehdittävä ratikkaan,sillä kokemuksesta tiedän taksin saannin olevan aattona hankalaa.Liikenne normalisoituu taas joulupäivänä myöhemmin,jotta pääsen hyvin puolison luo.

Eilinen kiristynyt pakkanen nipisteli varpaita kiivetessäni Lääkärinkadun mäkeä ylös.Olivat auranneet sekä kadun että jalkakäytävän.Joulukuusen myyjä oli vallannut kadun kulmasta paikan.Siinä siis oli yllättäen komea kuusimetsä.Puut onnistuivat tuoksumaankin ja minulle tulivat lapsuuden joulut mieleen.Silloin aina isän ostama korkea kuusi täytti tuoksullaan huoneen.Se oli metallisessa jalassa ja minun tehtäväni oli pitää siinä vettä.Paljon kuusi joikin.Sama jalka oli sitten perintökaluna minunkin kodissani,kunnes oli päästävä olosuhteiden pakosta osasta irtaimistoa eroon.Eikä meille enää oikeaa joulukuusta hankittu.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti