Jo kolmas toukokuuta. Kyllä aika kulkee nopeaan. Vasta oli huhtikuu. Toukokuu on vuoden parasta aikaa ja hyvänä kakkosena tulee kesäkuu. Oikeastaan kaikki kesäkuukaudet ovat mieleeni. Syyskuu on jo keljumpi ja siitä eteenpäin aivan mahdottoman ikäviä.
Olen koettanut selvittää A:lle Espanjaan suomen ,kielen outouksia. Sijamuotojen määristä, pakkoruotsista, virallisesta kaksikielisyydestä ja mihin kieliryhmään kuulumme. Kaikenlaista huhua on liikkeellä, joista A ollut tietoinen. Semmoisestakin, että turkin kieli saanut suomesta alkunsa. No, onhan heillä ö-kirjain. Kehuskelin silläkin, että koska olen kiinnostunut nykysuomen etymologiasta, on hyllyssäni Kaisa Häkkisen kunnioitusta herättävä 1633-sivuinen opus. On myös samaa aihetta käsittelevä Veijo Meren Sanojen synty, mutta siinä vain 457 sivua.
Kaisa Häkkinen kertoo karanteeni-sanasta seuraavaa: "Tarkoittaa eristyspaikkaa tai eristämistä merkitsevä karanteeni on lainattu suomen ruotsin sanasta karantän, mutta alkuaan sana juontuu ranskasta, jossa quarantaine tarkoittaa sananmukaisesti 40 päivän mittaista jaksoa. Lukusana quarante merkitsee "40" ja viittaa tässä yhteydessä päivien lukumäärään, jonka verran ruttotartunnasta epäiltyjä laivoja pidettiin keskiajalla eristyksissä, ennen kuin ne päästettiin satamaan purkamaan ja lastaamaan. Suomen kirjakielessä karanteeni on ensi kertaa mainittu Daniel Europaeuksen sanakirjassa vuonna 1853."
Tänään syön pääsiäistä muistellen karitsan potkan punaviinikastikkeessa. Ostin kerran valmiina ja pakastin. Keitän parsaa lisukkeeksi ja laitan herkullisen salaatin. Nimenomaan vihreää parsaa. Pidän siitä valkoista enemmän, eikä sitä tarvitse kuoria. Tänään otan esille kesähatut. Voi pojat, lierihatut!!! Kunhan päästään ajassa eteenpäin, niin aivan kesäisiin mekkoihin, korkeakorkoisiin kenkiin pukeudutaaan. Ja sitten pasteerailemaan, on koronaa tai ei. Heelsinki-päivää ei vietetä. Stadin Slangi peruutti. Mutta Stadin friidu ja Stadin kundi kuitenkin julkistetaan. Ei vaan Espan puistossa. Olen monena vuonna ollut. Jo puolisonkin aikana, kun sairautensa alussa jaksoi pyörätuolissa istua. Asuimme Katajanokalla, josta lyhyt matka Helsingin syntymäpäivää juhlimaan. Viime vuonna Espan jälkeen menin K:n kanssa Kämpin ravintolaan lounaalle ja sen jälkeen Ekbergille ja vaikka mihin. Lopulta löysimme itsemme Indigosta Bulevardilla. Tarjosivat tapaksia ja pienen juoman, eikä maksanut mitään. Sisäänheittäjä kävi kimppuumme Indigon edessä ja sai ympäripuhuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti