Urheilua,yleisurheilua. Nyt sitä saa! Pitää järjestää tekemisensä tv-urheilun mukaan. Vaikka suomalaisia ei ole pilvin pimein Pariisissa mukana, olen silti onneni kukkuloilla. Sopusuhtaisia kroppia, nopeita jalkoja, vahvoja käsiä ja kaikilla osallistujilla toive päästä Olympialiikkeen mukaisesti "citius, altius, fortius". Todistamassa yritystä katsomoissa aina monikymmentuhantinen yleisö. Mitähän ajattelee Notre Damen vanha kellonsoittaja Quasimodo kotikaupunkinsa tämän hetkisestä menosta?
Pakko lopettaa kauppahallissa käyminen. Sorrun aina herkkuihin. Ostin baakelsikaupasta minileivoksia ja söin heti muutaman. Ankaran itsetutkiskelun jälkeen panin loput pakastimeen. Sopilka Foodista ostin marmeladikaramelleja. Himotti niin. Olen joskus itsekin niitä tehnyt, mutta aikoja, aikoja sitten. Söin silloin suurella halulla ja niin tein nytkin. Mansikoiden syömisestä en sentään tunne omantunnon tuskia, vaikka niissäkin sokeria. Ihanaa, kun halliin tuli Itiksen maalaispuoti. Saa ympäri vuoden salaattiaineksia ja tuoreina. Minulla on käsitys, että torilla ja hallissa on kauppojen salaatteja tuoreampia. Mene ja tiedä. Tottakai marssin myös Mansa Marketiin ja ostin inkivääriolutta. Siinäkin on sokeria. Ihan pakko lopettaa tämä kaikki ja alkaa kiertää halli kaukaa. Tyytyä S-marketin suppeampaan valikoimaan. Siellä ei minulle synny himoa heräteostoksiin. Ja vain joskus suurena juhlahetkenä käydä taas hallissa.
Totisena aikomuksena on mennä katsomaan, miltä Töölönlahden uusittu ja paranneltu puisto näyttää. Kuvien parusteella kaunista kukkaniittymäisinä näkymineen. On lapsille ja aikuisille, on luontoa rakastaville ja jopa kiireisille kaupunkilaisille hetken verran silmille lepoa. On lähdettävä tutkailemaan, kun on vielä kesää. Samalla voi toimitella asioita muuallakin keskustassa. Olisi taas aihetta käväistä Stockmannilla. Eikä mitään tikusta asiaa, vaan ihan oikeaa asiaa, esimerkiksi Nespressoon.
Kolmen tunnin kuluttua taas urheilua. Voisin vaikka imuroida sitä ennen. Tai sitten en.
Saat Itiksen kauppahallin vaikuttamaan ihastuttavan hekumalliselta paikalta. Syntistä sokeria, eksoottisia ugandalaishedelmiä, inkivääriolutta, marmeladia... Kun olen lukenut näitä sinun aistillisia kauppahallimatkojasi, on käynyt mielessä, että pitäisi itsekin käydä tutustumassa siellä.
VastaaPoistaSinulla muuten maut ja ruokaostokset ylipäätään näyttävät synnyttävän paljon muistoja. Eräs kaverini erosi taannoin. Hän sanoi, että ei millään haluaisi mennä ruokakauppaan yksin, koska on niin surullista ostaa ruokaa vain itselleen.
Kiitos, Teepussi. Tee toki tutustumismatka Itiksen kauppahalliin. Minun mieheni kuolemasta on jo niin kauan, että olen tottunut yksineläjän kauppamatkoihin. Alussa oli tietysti outoa ja vaikeaa.
Poista