Vilutauti paranemaan päin. Sitten sain peukalovaivan, jota jo hoidettu ja sekin vankasti paranemaan päin. Eikä peukalo ole estänyt Itiksen kauppahallitutkimuksia. Viimeisin valloitukseni on Kalinka-niminen venäläis-baltialainen kauppa. Ostin gruusialaisen leivän. Kyllä leipää voi leipoa gruusialaiseen tapaan, vaikka maa on nykyisin Georgia. Toinen leipä, jonka sulloin muiden ostosten joukkoon kassiin, oli virolainen isa peenleib. Leivät panin pakastimeen ja muita ostamiani maistelin onnellisena. Mansikat olivat ehtaa suomalaista ja kauppiaan kanssa sai puhua suomea Itiksen maalaispuodissa. Ostin yrttiviljelmän, jonka nimeä ei vielä tiedetty. Kerrottiin sen olevan japanilainen ja nyt se kasvaa keittiössäni.
Edelleen haikailen kaupungille menoa ja pakko sen on tapahduttava. Kahvikapselit. Muutakin taas Stockmannilta. Niin, ja ratikka-ajelua Hakaniemestä eteenpäin. Ei ole enää avoperävaunuja, joilla lapsena ajeltiin ja aina piti olla perässä katsomassa alla viliseviä kiskoja.On semmoinen Töölön ratikkamuseossa.
Tänään hissukseen kotona ja yritän saada itseni mielentilaan, joka antaisi puhtia imuroimiseen. Imuroiminen on taloudenpidon yksiä haittapuolia. Muistan ajan, kun kotona kävi siivooja kerran viikossa. Hyvät hyssykät, kun siitäkin on aikaa.
Tämä kesä on ollut kovasti lintuköyhä kesä. Vielä viime kesänä lintuja oli runsaammin. Muutama varis ja rastas, varpunen . Muita en ole pihapiirissä nähnyt, en mennen enkä tullen. Mitä on tapahtunut? Saavatko pihlajanmarjat olla tänä vuonna rauhassa? Alkavat kovaa vauhtia kypsyä. Myös koivuissa pidetään jo alkavaa kiirettä värin vaihtamiseen ja lehtien pudottamiseen. Tästä viimeisestä verbistä tuleekin mieleen, että sen tilalla yhteydessä kuin yhteydessä on alettu sanoa "tippuu". Kiipeilijä tippui vuorelta. Lumi tippuu katolta. Nuori mies tippui potkulaudalta. Juurikaan kukaan tai mikään ei putoa. Minusta joku neste tippuu. Tästä on keskusteltu viisaammallakin taholla ja oltu "putoamisen" kannalla, tietysti asiasta riippuen. Puhekieli on sallivampaa kuin ennen. Nykyisinhän saa ja voi sanoa "alkaa alkamaan", josta minun kouluaikanani rapsahti punakynämerkintä, jos alkaa-verbi pantiin "alkamaan".
Nyt alan viettää tätä loppukesän lauantaipäivää ja se alkaa suihkkuun menemisellä. Imuroiminen jääköön.
Imuroida voi huomennakin ja ylihuomenna tai ensi viikolla. Meillä on kahdessa kerroksessa isohko koti, 146 neliöö ja oli pari koiraakin, nyt nuorinkin niistä jo koirien pilvien takana. Imuroitiin vuorotellen ja usein ei huvittanut yhtään ja milloin vaivasi selkä, milloin olka jne. Mikä ei ollut feikkiä, oikeasti vaivasi.
VastaaPoistaMieheni ehdotti lattiaremontin jälkeen siivouspalvelun hankintaa. Minua piti suostutella tovi, nyt ei olla tartuttu imuriin vuosiin, pari kertaa kuukaudessa reipas nuori nainen joko yksin tai kaksin avustavan kanssa imuroi, moppaa, pyyhkii pölyt ym. Helppoa ja mukavaa!
Äidinkielifriikkinä tekee häijyä kun alkaa puhumaan tai tekemään jotain, iäti muistan ne merkinnät joidenkin, ei minun, ainevihoissa, kun oli vääriä muotja käytetty.
Mutta pitänee hyväksyä kielen muutos ja suvaitsevaisuus. Minun nuoruudessani voileipä ruotsiksi oli smörgås, nykyään kait macka ja silloin mentiin på kaffe, nykyään fika.
Onneksi meidän pikkukaupungissamme ei ole kaikenmaailman houkutuksia eikä halleja, kotoisista viljoista leivottua leipää vaan.
Pitääkin ruveta suunnittelemaan päivän tarpeita lähikaupasta.
Kiitoksia, Kikka L. palautteesta. Kivaa lukea. Oletko varma, että "kotoinen vilja" on suomalaista? Kaikkea tulee nykyisin muualta. Minäkin huomenna kauppaan. Toivon mukaan muut kotimaisia tuotteita, paitsi Kikkoman soijakastike. Mukavaa loppukesää sinulle.
PoistaOlen varma kotoisesta viljasta, ostamme paikallisen leipomon ruisleipää, jonka ruis kasvaa Kemiössä. Katson aina, että muiden leipien vilja ilmoitetaan kotimaiseksi, onko vai eikö jääköön sikseen.
PoistaUskon toki, Kikka L. Mutta se on varmaa, että nykyinen vilja pelloilla on matalampaa kuin minun lapsuudessani. Kävin vanhempieni kanssa kesäisin "maalla" ja peltojen viljat huojuivat somasti tuulessa ja joskus menivät lakoon- Ehkä siksi kehitettiin matalammat lajikkeet.
Poista