No niin, ensimmäinen englannin tunti takana. Mitäkö sanoisin? Että ei oppi ojaan kaada ja kertaus on opintojen äiti. Eka tunti tuttua asiaa eli siis a piece of cake-juttua. Mutta ääntämisessäni olisi petraamista. Se taas johtunee puhumisen puutteesta, jota nyt kurssilla yritellään parin kanssa. Eli tehdään simppeleitä kysymyksiä ja toinen vastaa kirjan tekstin mukaisesti. Maski kaikilla ja se vaikeuttaa selvästi kuulluksi tulemista. Kielioppiin ei ainakaan näin ekalla tunnilla puututtu. Kerran opettaja sanoi "perfekti".
Naisia odotetusti enemmistö, mutta joukossa muutama mieskin. Olin viimeisiä, joka astui luokkaan ja eräs mies tarjosi minulle paikkaa vieressään säällisen hajuraon päässä. Niin oli minulla pari! Nimenhuutoa ei pidetty. Minulle tulikin mieleen, että luokkaan voi dallata kuka tahansa eikä koira perään hauku. Mutta kun kaikilla oli tekstikirja, niin ehkä olimme asiaan kuuluvia. Muut oppilaat olivat opiskelleet kirjaa keväällä etänä. Olin siis tulokas. Parin kanssa uurastettiin kirjan tekstin mukaisesti. Sekava mumina oli vallalla luokkahuoneessa. Saimme kotitehtävän ensi kerraksi.
Stadissa ollessani ostin sultsinan ja vatruskan. Eivät vastanneet odotuksiani. Muistan joskus syöneeni todella maukkaita. Näissä maistui tehdas ja sultsinan riisitäyte oli mitättömän pieni. Kuorta sen sijaan tuhdisti. En osta enää ikinä. Kaneliässät olivat hyviä. Ei olisi pitänyt niitäkään ostaa. Pussin kyljessä kalorimäärä. Julmaa.
Italiasta vihdoinkin kirje. Tuttua asiaa: maahanmuuttoa, joka Italiassa aivan tavatonta. Me Suomessa emme osaa kuvitellakaan mitä on, kun sadat tuhannet, miljoonat, ovat rantautuneet ja Italian olisi pystyttävä heidät elättämään. Ja minkälainen invaasio tulee Afganistanista?
Stockmann lähetti kanta-asiakkaalleen kutsun saapua alennusostoksille. Aion kutsua noudattaa. Tarvitsen yhtä ja toista. Raide-Jokeri lähetti tiedotteen, että taas metelöidään pikaraitiotien tiimoilla. Kuutena päivänä viikossa aamusta iltaan aina kello 22 asti. Pahoittelevat häiriötä. Muuta postia en saanut. Aloin jo rustata Italiaan kirjettä. Tekee matkaa kuitenkin toista kuukautta, kuten tämäkin saamani.
Tänään kotona hissun kissun. Otin keiton pakastimesta sulamaan. Koulunäkki leiväksi. Eikä mitään kaneliässiä jälkiruuaksi. Ostin mansikoia, jotka eivät enää maistu miltään. Sauvamuusaan ne turkkilaiseen jugurttiin. Välipala, jos alkaa hiukoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti