Jälleen oli englannin tunti. Meitä oli vähemmän kuin edellisellä kerralla. Nyt meillä onkin syysloma. Tapaamme vasta parin viikon kuluttua. On aikaa perehtyä kotitehtävään. Parini J:n kanssa ahkeroitiin kysymällä ja vastaamalla. Jossain välissä kysyin, onko hän tyytyväinen kurssin tasoon? Sanoi olevansa. Onnekseni ei kysynyt, olenko minä. Oikein nimenhuutokin pidettiin, jonka puuttuminen on minua ihmetyttänyt. Sen mukaan olimme kaikki asianmukaisesti läsnä. Oli kirjan mukaan yhteislukua, jota en ole aikaisemmin kokenutkaan. Yhtäaikaista muminaa luokan täydeltä. Kaikilla maski, joka on aiheuttanut minulle opettajankin kohdalla kuulemisvaikeuksia. Oppikirja on amerikkalaisvoittoinen ja olemme saaneet tutustua melkoisen perusteellisesti amerikkalaiseen koulutusjärjestelmään. Tunnin päätyttyä toivotin J:lle hyvää syyslomaa ja lähdin. Viileä syysilma kääriytyi ympärilleni. Olkapäälleni tipahti keltainen koivunlehti.
Illalla juttelin puhelimessa pikkuserkkuni T:n kanssa. Viettää yhä aikaansa mökillä, joka on täysin talviasuttava. Syy pitkittyneeseen siellä oloon on kaupunkikodin remontti. Muistan omat syysolemiseni omalla mökillä. Syksyt olivat mukavia. Ei hälyääniä kesänaapuristosta. Metsä kutsui sienisadolla, hyttyset tiessään, kumisaappaatt tuntuivat melkein mukavilta jalassa. Sysipimeää öisin, päivisin tikka hakkasi pihapuussa ja laineiden liplatus rauhoitti järvellä. En enää näitä asioita ikävöi. On hauska muistella.
Tänään kauppaan. Syksylämmintä vaatetta päälle ja menoksi. Aloin lukea Pentti Haanpään lyhyitä kertomuksia "kadonneita juttuja". Ovat nyt pokkarina vuodelta 2015, toimittanut Matti Salminen ja kustantajana Into. Luettu aikaisemmin, sopii uudestaankin.
Italiasta tuli toinenkin kuukauden matkalla ollut kirje. Tietysti siinäkin ankaraa närää maahanmuuttajien invaasiosta Italiaan. Ystäväni ei katso enää nykyisin edes urheilukilpailuja, koska niissä on "liikaa neekereitä". Sanoisin tätä jo pakkomielteeksi ja alan vähitellen huolestua.
Nyt hörppään kahvimukin tyhjäksi ja lähetän sähköpostia Espanjaan, jonka jälkeen aamutoimet ja laittautuminen ihmisilmoille sopivaksi. Loppuviikko jälleen häämöttää.
Yhteisluku kirjasta kuulostaa tosi "tehokkaalta".
VastaaPoistaMökkielämä syksyllä tuntuu tutulta, tikkoineen päivineen.
Pisti hymyilyttämään tuo: "liikaa neekereitä".
Juu, Seija, samaa mieltä "tehokkuudesta". Kiitos kommentista ja mukavaa syksyä.
Poista