Viimeinen varsinainen englannin kurssin tunti takanapäin. Edessä kolmipäiväinen verbikurssi heti pääsiäisen jälkeen. Syksyllä en enää jatka ainakaan täällä. Kerroin jo parilleni J:lle, joka näytti hetken kohteliaisuudesta pettyneeltä. Vanhoja pareja menee ja uusia tulee.
Hissunkissunelämä jatkuu, vaikka koronarajoituksista maskien kohdalla päästiinkin eroon. Varaslähtöjä on jo jonkun aikaa otettukin. Piha näyttää keväiseltä, lumet häviävät silmissä. Talven hiekoitussora ratisee jaloissa. Lakaisuauto ei vielä kaikkialle ehtinyt. Variksilla parin muodostuspuuhat kiihkeimmillään. Melkoinen kuhina pihan koivikossa. Muillakin linnuilla pitää kiirettä. Loppujen lopuksi aika lyhyessä ajassa saatava lemmenpuuhat, pesä, hautominen ja jälkeläisten kasvaminen siihen kuntoon, että päästään syksyllä muuttomatkalle etelään.
Pitkäperjantai tuntui lapsuudessa todella pitkältä päivältä. Se oli usein pimeäkin ja maineeltaan pelottava. Nykyisin jo vähemmän, eikä pakkohartautta ole. Lankalauantaina aina vähän helpotti ja pääsiäispyhinä sai jo nauraakin.
Olisi varattava aika kampaajalle, tilattava kahvikapseleita ja jatkettava laihtumista. Syön kuitenkin ensin L:n tuomat suklaat ja juon viinit. Tupsahti tuomaan ja oli kiva tavata. Samoin oli, kun sattumoisin yhytin K:n tyttärensä kanssa ostoskeskuksen kujalla. Hetken verran juttelimme. Minä tulossa enkun tunnilta ja he ostoksilta. Olimme kaikki freesin näköisiä. R:ltä meili. Aikoo kokeilla upouutta Aurora Bothnia-laivaa Uumajan matkalla. En ole tainnut ikinä käydä Uumajassa. Ruotsiksi Umeå ja saameksi Ubmi. Google tiesi tämän. Venäjäksi ei kerrottu. Ruotsia en ole kolunnut kovin laajalti. Olemiset jäänee Tukholman seudulle ja siitä etelämmäksi. Koululaisena oli Göteborgissa oppimassa ruotsia. Asuin vanhempieni ystäväperheessä ja heidän talossaan. Taisin olla aika surkea. Muistan tädin paistaneen minulle lettuja, että tuntisin oloni kotoisaksi. En tuntenut, vaan koti-ikävä yltyi. Isä haki minut pois. Menimme ennen kotiin lähtöä Lisebergin huvipuistoon. Olin huvipuistoiässä. Kööpenhaminassa ehdottomasti aina Tivoliin. Tukholman Gröna Lund kävi myös tutuksi. Kiinnostus hävisi myöhemmin matkojen pidentyessä. Intressit kääntyivät eläintarhojen puoleen, kunnes kasvoin niistäkin ulos. Kerran aikuisena menin Korkeasaareen katsomaan guanakoja, joista tykkäsin. Tunne nyttemmin hyytynyt koskien koko eläintarhatoimintaa. Hyväksyn vain asialliset kansallispuistot, joissa eläimet voivat elää omilla ehdoillaan täysin vapaina.
Kiva, että olet tavannut tuttuja ja saanut viestejä. Mukavaa ja aurinkoista Pääsiäistä!
VastaaPoista