13. elokuuta 2011

MIEHEN HATTU

Kun joskus 1800-luvulla flaneerattiin Espalla oli miehillä silinterihattu päässään.Knallit ja olkihatut kuuluivat myös asiaan.Herrasmies on aina herrasmies ja hattu arvon merkki.Virkamiehillä oli virkahattunsa.Kaikilla ammattinsa edellyttämät päähineet.Minunkin papallani komea raitiovaunun kuljettajan virkalakki.Koko asu kieli ammatin arvokkuudesta,takin nappirivistö kiilteli,housuissa aina hyvät prässit.Nykyisin kuljettajien asu on,sanoisinko vallan vaihtelevaa,yhtenäisyydestä ei tietoakaan.

Mistä sitten lakit ja hatut saatiin? Helsinkiin oli perustettu 1805 hattumaakareiden ammattikunta,joka piti herrojen pääpuolen eleganssista huolen.Hattuja oli jo toki tehty edelliselläkin vuosisadalla,mutta ammatti vakinaistui ja yleistyi seuraavan vuosisadan alussa.Kun päästiin 1800-luvun loppupuolelle,oli hattujen valmistus paljolti tehdasmaista sekä tuonninkin varassa.Ensimmäiseksi hattutehtailijaksi mainitaan Helsingissä Gustaf Fagerström 1800-luvun puolivälissä.Korinpunoja Pehr Nordström oli olkihattujen tekijä samoihin aikoihin.

Silinterin käyttö oli 1870-luvulla pakollista kauppiailla juhlatilaisuuksissa.Näin osoitettiin heidän olevan herroja.Silinteri harvinaistui juhlatilaisuuksissakaan käytettäväksi 1930-luvulla tiettyjä tilaisuuksia paitsi.Tämähän on tuttua nykyisin meillekin.Mikäs sen komeampaa kuin tohtorit ja kunniatohtorit kulkemassa kohti Helsingin tuomiokirkkoa juhlajumalanpalvelukseen akateemisena kulkueena arvonsa mukaiset hatut päässään.

Knalli oli 1800-luvulla enemmän jokapojan päähine katuasuna.William Bowler kehitti knallin Englannissa ja englanniksi se onkin "bowler".Knallinkin oli määrä harvinaistua joutuen lopulta juhlallisempiin tarkoituksiin käytettäväksi samoihin aikoihin silinterin kanssa.

Minun mieheni käytti aikoinaan olkihattua aina Flooran päivänä.Se oli sellainen Maurice Chevalier-tyyppinen kovalierinen kapine,joka koristaa nykyisin parvekkeemme seinää kesäaikaan.Sittemmin ja nykyisin hänen suvisena asusteenaan on muutama Stetson ja aito panamahattu.Niitä näkee enenevässä määrin Helsinginkin kaduilla muistuttaen ajasta pari sataa vuotta sitten,jolloin ne olivat hyvin yleisiä ollen jo 1930-luvulla harvinaistumaan päin herroilla.

Huopahattu on peittänyt miesten päitä jo 1600-luvulta lähtien säätyläispiireissä. Sen käyttö niin ikään yleistyi 1800-luvulla,josta ainakin englantilaiset saavat kiittää silloista Walesin prinssi Edwardia,joka toi Saksan tuliaisinaan vuonna 1889 huopahatun ja samalla aloitti huopahattumuodin.Hattu sai briteiltä nimekseen Homburg.Muutama vuosikymmen myöhemmin englantilainen poliitikko Anthony Eden teki omalla osallaan huopahattuhistoriaa käyttämällä kovaa mustaa "Eden-hattua".Tämän hatun me monesti näemme valokuvissa hänen päässään.

Sitten 1930-luvulla sai kova huopahattu väistyä ja tilalle tuli pehmeä versio taivutettavine lierineen.Tästä kehittyi 1950-luvulla "lättähattu" nuorten miesten suosima päähine,jonka nimen omi sitten koko sen aikuinen poikanuorisojoukko käyttäen hattua tai ei.Tämä alkoi olla jo minun aikaani.Minäkin kävin 50-luvun loppupuolella lättähattujen kanssa treffeillä,joiden olemassaolo elämässäni sai isäni hiukan varpaisilleen.Nämä pojat olivat kuitenkin aivan eri maata kuin nykyiset poikajengit,joiden ikävä ja raaka voimainnäyte juuri hiljattain saatiin Lontoossa kokea.Minun aikaisten lättähattujen käytös oli joka kantiltaan herrasmiesmäistä.Heissä näkyi kotikasvatuksen jäljet,jota haikeana muistelen nähdessäni nykynuorison käyttäytymistä ja kuullessani heidän kielenkäyttöään.

Hatun käyttö miehillä väheni ajan myötä vaihtuen varsinkin talviaikaan pakkasilla pipoon tai puseron huppuun.Lippalakkikin alkoi näkyä katukuvassa.Tosin tänä päivänä suureksi ilokseni miehet ovat jälleen palautumassa lierihattujen käyttöön.Se näkyy kauppojen hattuhyllyjen valikoimassa kuin myös katukuvassa.Materiaalit vaihtelevat,värit ja kuosit sään ja muiden olsosuhteiden mukaan.Mikään ei ole sen mukavampaa kuin elegantti herrasmies hattuineen!

3 kommenttia:

  1. Luin kyllä knallin suunnitelijan olleen James Lock.

    VastaaPoista
  2. Luin kyllä knallin suunnitelijan olleen James Lock.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Amandajosefina. Tietoni knallista on Marja-Liisa Ripatin kirjoituksesta Helsingin kaupunginmuseon Narinkka-sarjan kirjasta 1982. En jostain syystä blogissani lähdettä maininnut vuonna 2011.

      Poista