Pakkasta piisaa. Aion kuitenkin tänään ja huomenna asioille. Toinen suoritetaan kävelymatkan päässä ja toinen metroajelun. On elettävä holotnasta huolimatta. On tehty ennenkin. Rupesin uudeman kerran lukemaan Tim Walkerin kirjaa Lost in Finland. Ilmestynyt kymmenen vuotta sitten. Kaveri muutti Amerikasta Suomeen ja vielä Kuopioon asti. Oli mennyt naimisiin suomalaisen naisen kanssa ja nykyisin ovat jo kokonainen perhe lapsineen kaikkineen, enkä tiedä, onko Kuopio yhä kotikaupunki. Mutta alku ja totuttautuminen Suomeen ja suomalaisuuteen oli riemukkaan hankala. Saunomiset, yksityisyyttä haikailevat ihmiset, mökkeily, isyyslomat jne olivat uutta ja outoa. Kertoja purkaa hauskasti tuntemuksiaan ja saa meidät joskus vaikuttamaan aika kummalliselta kansalta.
Taannoin julkitoin tyymättömyyteni sanaa tippua kohtaan ja nyt iskin hampaani toiseen sanaan eli kiitti. Vaikka se on hyväksytty puhekieleen, sanaa ajatellessa siinä ei ole päätä eikä häntää muussa tarkoituksessa kuin että se on kiittää-verbin imperfektimuoto. Se on nykyisin uusi kiitos-sana. Siis kiitti, jos tätä tekstiä luetaan. Kuka peijooni meni keksimään tämä "kiitin"? Ja miksi se on kuulemma helpompi lausua kuin "kiitos" tai "kiitoksia"? Aristelemmeko s-kirjainta? No juu, kuulostaahan se rennolta ja nuorekkaalta tuo kiitti. Itse en käytä sitä vahingossakaan kuin menneen ajan muodossa verbille. Mutta turha minun on tässäkään asiassa tapella tutkainta vastaan. Kieli muuttuu, joten kiitti ja kuitti.
Ruoan laittamiseni on nyt hiukan taka-alalla. Syön pakastimesta. Eilen chorizo-keittoa ja että oli hyvää. Muistan kun puolison ja minun kotiin tuotiin ensimmäinen pakastin. Koti oli myös ensimmäisemme. Puoliso ja minä riemuitsimme ja aloimme innokkaasti arkkua täyttää. Ja kyllä sinne mahtuikin. Se oli minun ensimmäinen ja viimeinen arkkumalliseni. Alimmaiset ruoat olivat vaikeita ottaa, koska arkku oli syvä. Sittemmin on ollut vain kaappimalleja ja nykyisinhän pakastimet ovat myös jääkaapin osana.
Viistoista miinusta ulkona kertoo mittari. No, se on tätä meidän talveamme tänä vuonna. Ei kuin suihkuun ja sitten pynttäydytään ihmisten ilmoille menoa verten. Aion samalla käydä katsastamassa nepalilaisen ravintolan. N:llä ja minulle on aikomus mennä syömään yhdessä jonain päivänä ja on hauskaa käydä eri paikoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti