Olin koko eilisen päivän suorastaan hämmästyttävän uuttera. Ahersin kaikenlaista ja loput lauantaista nautin tekemättä yhtään mitään.. Tennistäkin tv:n myöhäisillassa. Olin viikolla ostanut Hakaniemen hallin karkkikaupasta polka-karkkeja, joissa valkoisia ja punaisia viiruja, maku piparminttuinen. Sorruin saman tien hallissa myös taas kerran herkkuun, joka on bretagnelainen aamiaiskakku. En voi sitä vastustaa. Viipaloin ja työnsin pakkaseen. Tällä menolla en ikinä pääse niistä kahdesta kilosta eroon, jota asiaa olen koko kesän työstänyt. Vaikeata on, on se.
H:n kanssa juttelin puhelimessa. Ei mitään Turkin matkaa vähään aikaan. Joskus talvella kuulemma. Turkissa en ole koskaan ollut. No, olihan sekin suunnitelmissa, mutta jää seuraavaan elämään. Istanbul olisi kiinnostanut. Kävihän Mika Waltarikin siellä vuonna 1948 ja kirjoitti kirjan. Oli ollut jo vuonna 1929 ja teki siitäkin matkasta kirjan. Matkakirjat ovat minua aina kiinnostaneet, kuten itse matkustaminenkin. Isälläni oli tapana lukea äidilleni ääneen kirjoja ja niihin aikoinin maailmassa "löydettiin" kaikenlaista, paikkoja ja kansoja. Ne olivat tutkimusmatkoja, joita lapsena jännittyneenä minäkin kuuntelin. Kartoissa Afrikan kohdalla oli valkoisia länttejä, joissa ei kuulemma ollut kukaan ollut, eikä niistä tiedetty mitään. Sitten alkoivat kulkea maailmalla kaikenlaiset matkaajat levittämässä jumalansanaa pitkin tutkimattomia viitoja ihmisille, jotka eivät olleet valkoista ihmistä koskaan edes tavanneet, eivätkä kuulleet mistään valkoisten jumalasta. Joidenkin lähetyssaarnaajien kävi kalpaten, enkä uskonut silloin, enkä usko nyt, että käännytyksiä tuli. Herra Peppone ei nyt riemastu ja pane kommenttia tulemaan kidutusten eri tavoista, joita harrastettiin lähetyssaarnaajien kanssa. Uskottiin lujasti, että viidakon pikkukylässä porisi aina pata nuotiossa ja sanantuojia maustettiin syötävään kuntoon.
Illalla pitää ankarasti miettiä, kumpaa katseltavaa pidän tärkeämpänä, USAn avointen miesten tenniksen finaalia vai Tanssii tähtien kanssa ohjelmaa. Aluksi voin huoleti kallistua tanssimisen puolelle. Ohjelma uusitaan, mutta en tykkää uusinnoista. Ovat jo vanhaa kamaa.
Niin että tällaista taas tässä. Mukavaa sunnuntaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti