Kun nyt on kerran kurpitsa-aika ja halloween-aika, niin laitoinpa minäkin kurpitsaa. Tosin en lyhdyksi, vaan uuniin. Ostin hokkaidokurpitsan. Olisivat ruokaani syöneet makoisiin suihinsa niin aaveet kuin mustat kissatkin. Minäpä söin itse kaiken.
E soitti. Oli ollut tyttärensä kanssa Hailuodossa. Myrsky oli noussut jo heti lauttaan päästyä, mutta urhoollisesti rouvat ajoivat siikamarkkinoille ja ostivat lohta. On vuosia, kun minä olen viimeksi Hailuodossa ollut. Puuhaavat sinne siltaa. Iso osa hailutotolaisia vastustaa henkeen ja vereen asti siltahanketta. Tulee saari levottomaksi. Mutta joka päivä mantereella työssä kävijät saavat helpotusta työmatkoihinsa. Kaikessa on hyvää, jos pahaakin.
Italiaan pitäisi kirje saada aikaan. Semmoinen vanhanaikainen postissa etanavauhdilla kulkeva. Olen tullut laiskaksi, osin saamattomaksikin. Ei ole muita enää, joille oikean preivin kirjoittaa. On sähköpostia ja tekstiviestiä ja puhelimellakin joku soittaa. Puhelinluetteloita ja puhelinkoppeja ei enää ole. Jokainen kantaa puhelimen mukanaan ja sillä voi tehdä kaikenlaista muutakin. Edesmennyt isäni hämmästelisi mitä kaikkea uutta nykyajassa on. Jokaisessa ajassa on. Ei siitä niin pitkä aika ole, kun ihminen opetteli käyttämään lentokonetta ja katseltiin eläviä kuvia suuren ällistyksen vallassa. Jules Verne kävi Kuussa ennen muita. Sitten sinne mentiin oikeastikin. Nyt suunnitellaan matkaamista kaukaismpiin kohteisiin ja kuka tietää... No, en minä, eikä minun aikanani.
Olen maininnut lukevani Hemingwayta. Ja totta tuo onkin. Tuli mieleen, että hänen aikanaan ei sen enempää pohdittu härkätaisteluiden oikeudellisuutta kuin sukupuolineutraalisen kielen koukeroita. Nyt pohditaan molempia. Torakkahan on se eläin, joka kuulemma selviytyy helposti ydinsodasta, joten se on varsin varteenotettava olento. Sen kohdalla Espanjassa mietitään, onko torakalla enemmän naisellisia kuin miehisiä piirteitä, koska torakka-sanalla on espanjan kielessä feminiininen artikkeli. Siinähän miettivät. Luin nämä tärkeät tiedot Kielikellosta. Suomen kielessä ei varsinaisia artikkeleita ole, mutta sijamuotoja sen sijaan neljätoista. Muistattehan: inessiivi ja allatiivi jne? Ne, jotka aiheuttivat aikoinaan montakin kompastuskiveä silloiselle koulutyttöminälleni ja opettajalleni harmaita hiuksia.
Inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi.. ja E. N. Setälän Suomen kirja. Lempiaineeni. Setälällä on komea kirjan mallinen patsas synnyinseudullaan Kokemäellä.
VastaaPoistaTalvikki, ihailen lempiaiheesi aihetta. Suomen kielioppi ei ole helpoimmasta päästä. Kiitos kuitenkin opeista E.N. Setälälle ja sinulle kommentistasi.
Poista