Tuli joulukuu. Eikä itse jouluunkaan ole enää kovin pitkää aikaa. Hankin jo taateli- ja hedelmäkakun sekä piparkakut. Kun aikoinani itse tein hedelmäkakun, oli siinä enemmän hedelmiä kuin nyt Tuomaan markkinoilta ostamassani. Siivutin ja panin pakastimeen. Maistoin toki ja olihan se hyvää noin vieraan valmistamaksi.
Luen japanilaisen kirjailija Toshikazu Kawaguchin Ennen kuin kahvi jäähtyy- kirjaa. Siinä mennään eräässä Tokion kahvilassa eräällä tietyllä tuolilla istuen ajassa taakse päin. Jos olisi totta, en usko haluavani istua moiselle tuolille. Enkä ole Tokiossakaan, mutta halu on ollut kova käydä Japanissa. Äitinihän omien sanojensa mukaan oli edellisessä elämässään japanilainen.
Olen liehunut siellä ja täällä ja kotonakin joskus. Lumesta ei tietoakaan ja siitäkös olen onnellinen. Pohjoisessa sitä on. Tämä on pitkä maa, erilaisia säitä mahtuu. No, tulee se lumi meillekin ennemmin tai myöhemmin, vaikka sään kirjat ovatkin hiukan sekaisin. Ei sitä usein olla dallailtu joulukuussa plus seitsemässä asteessa. Sopii minulle. Taloyhtiö myös riemuitsee, kun ei tarvitse lämmittää. Patterit juuri ja juuri lämmön puolella. Joskus ovat olleet niin, ettei kättä voi kokeiltaessa kauaa pitää. Nyt voi. Kynttilöillä saa lisää lämpöä. Onneksi tykkään kynttilöistä. Painavat vaan niin peijoonisti kotiin raahatessa. Sähkölämmittimiä harvakseen käytän. Joskus aamuisin makuu-työhuoneessa, kun räplään läppäriä aamutakissa lukeakseni Helsingin Sanomia. Pitää tietää miten maailma makaa. Kovin se keikkuu nykyisin.
Ostin tutulta luomumyyjältä omenaglögiä. Ajattelin sen avata heti kotona ja maistaa. En saanut pulloa auki. Korkki pani vastaan. Ei kuin yleistyökalu handuun ja töihin. Ruuvimeisseli ei auttanut. Sitten apuun varsinainen korkin avaaja. Ei auennut. Hohtimet seuraavaksi. Ei, ei, ei. Kuuma vesi hanasta? Ei. Pyyheliina käteen ja pyöritystä. Ei auttanut sekään. Siinä oli kova kovaa vastaan ja se toinen kova oli taas käteni. Vedin henkeä, tartuin korkkiin, manasin ja kas, korkki kiertyi auki. Ei kuin glögiä lämmittämään. Maistui omenalle ja inkiväärille ja oli voimallisen hyvää.
Sitten panin parvekekuusen kuntoon ja nyt on partsilla. Muu joulukama saa vielä odottaa. Näillä mennään tovi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti