Kävin kiittämässä mansikkarouvaa, nyt omenarouva, torilla hänen koko kesän kestäneestä ystävällisyydestään ja asiantuntemuksestaan, kun en ole varma, ovatko torilla aivan koko syyskuun. Näin ehkä netissä hienon ja nopean omenareseptin ja heti kotona kokeilin. Panin jugurtin joukkoon ja voi että kun oli hyvää. Sitä voi tietysti laittaa mihin tahansa mukaaan, jäätelöön, vohveleihin, ohukaisiin tai nauttia sinällään. Punajuuria en kaupasta saanut, enkä viitsinyt lähteä käppäilemään Citymarketiin asti. Ehkä Supermarketissa sitten on, kunhan saavat kaupan valmiiksi. Odotan hartaana kuin kuuta nousevaa.
Mekkosillaan ei enää tarkene. En ainakaan minä. Mutta näkyi sinnittelijöillä olevan vielä kesäiset vaatteet. Eivät anna periksi. Onko se sitten sitä suomalaista sisua? TTK oli eilen ohjelmana tv:ssä ja totta kai sitä katselin. Kolme viikkoa olivat jo ehtineet harjoitella tanssin askelia, eikä siellä aivan kelvotonta näkynytkään. Joku oli jäykempi toista, mutta kaikki tuntuivat nauttivan ja sanoivatkin, kun uusi juontaja Veronica Verho kysyi. Tyttöraukka joutui aika tarkkaamisen kohteeksi, että mitenkä pärjää Vappu Pimiän saappaissa. Hyvin pärjäsi. Nyt on sitten joitakin viikkoja sunnuntaisin nähtävää ja viikko viikolta petraantuvat ja lopuksi joku pari on paras. Minäkin olen pitänyt tanssimisesta ja olin oikein opissa tanssikoulussa. Siellä ei kylläkään TTK:n tanssijoiden askellusta opetettu, vaan samba mentiin vanhaan ja tavanomaiseen tyyliin. Kivaa oli meilläkin ja viihdyin koulussa monta vuotta. Solmittiin ystävyyssuhteita, ja parisuhteita. Oi niitä aikoja!
Kaupungille meno kummittelee mielessäni. Kahvikapselit uhkaavat loppua. Tein jo listan ja tein listan myös mitä muuta ostan Stockmannilla. Sinne ei enää kipaista niin kuin ennen. Muutaman minuutin ratikkamatka ja perillä olin. Nyt kestää kauemmin ja se tuntuu ihan matkalta ja matkustamiselta. Olen jo asunut täällä niin kauan, että luulisin tottuneeni. En ole, enkä totu. Suurin toiveeni on päästä täältä pois. Takaisin sinne, minne kuulun. Stadiin, ihmisten sekaan, ratikoiden kolinaan.
Tiesittekö, että jouluun on enää 109 päivää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti