Hyllyssäni on mansikoista pieni kirjanen vuodelta 1916 kustantajana Werner Söderström Osakeyhtiö Porvoo. Kirjanen on suomennos, mutta ei mainita, mistä. Ohjeita hyötymansikkakiisselin teosta, hillokkeista, marmelaateista, vanukkaista, kohokkaista, mehuista kuin myös muiden marjojen jalostamisista. Puolukkasallaatin teko aloitetaan puolikypsien puolukoiden reijittämisellä kulta- tai hopeaneulalla. Pannaan lasipurkkiin kerroksittain sokerin kanssa. Alin ja ylin kerros sokeria. "Erinomaisen hyvänmakuista ja hyvin säilyvää." Teoksen loppupuolella neuvotaan ohje puolukkataikasoseelle. Kahteen kovaksi vatkattuun munanvalkuaiseen sekoitetaan pari rkl happamia puolukoita ja hienoa sokeria. Hämmennetään kunnes kohoaa. "Näin saadaan huokeahintainen ja hyvä jälkiruoka, joka maistuu paremmalta, jos sen kera tarjotaan paksuksi vispilöityä kermaa ja pieniä sokerikorppuja." Osoitan kunniotukseni kirjavanhukselle ja laitan sen takaisin hyllyyn.
Ystäväni R soitti kaukaa Pohjanmaalta. Kuulumiset etupäässä hyviä, mutta mukaan mahtui kyllä vähemmänkin hyviä. Kuten meille kaikille joskus. Oli kivaa jutella ja juttelimmekin aika kauan. R on minulle tärkeä ystävä.
Talossa tarkistetaan märkätilojen kosteutta. Muuta ei tarvita kuin kylpyhuoneen lattialta irtotavara pois, joka kohdallani tarkoittaa pyykinkuivaustelinettä. Tarkastajat voivat tulla. Muutakin hommaa on taloyhtiössä maalämmön asennuksen takia. On lämmittämätön, vedetön ja sähkötön päiväkin. Ostin lisää kynttilöitä ja sähköllisenä päivänä panen omat ylimääräiset patterit töihin olessani talon puolesta ilman lämmitystä. Onneksi tuli ne hankittua. Vettä varaan jonkun verran. Ihan ämpäriin, joka ei ole saatu ilmaisjakeluna pitkän jonotuksen jälkeen.
Isänpäivä oli. Minulla ei isää enää ole. Monta vuotta sitten hän lähti muihin maailmoihin. Ehdin sairaalaan pitämään kädestä. Hän puristi ja oli poissa.
Ostin joulumukin kahvia varten. Tai voi siitä juoda vaikka glögiä. Muki on punainen kyljissään joulutunnelmaa. Koskaan aikaisemmin en ole omistanut joulumukia. Sitten dallasin kauppahallin aasialaiseen myymälään ja ostin katkarapukeksejä ja maustettuja taskurapukeksejä. Näitäkään ei minulla ole aiemmin ollut. Tutustunut kekseihin vain aasialaisissa ravintoloissa. Juttelin hetken mansikkamyyjärouvan puolison kanssa toisessa kojumyymälässä ja huomasin, että eivät enää myy juustoja. Ehdin niihin ihastua, koska olivat irtotavaraa, eivätkä missään muovipakkauksissa. Ikävä kyllä ilmeisesti menekki oli huono. Mistähän nyt saan Stiltonia jouluksi? Englannissa sitä tarjottiin niin, että keskelle juustokiekkoa oli kaiverrettu kuoppa ja kuoppa täytetty portviinillä. No, voihan sitä syödä niinkin.
Käppäilen Alkoon 20.11, jolloin tulee myyntiin tämän vuoden Beaujolais Nouveau- viini. Jokavuotinen rituaali. On sitä taas maistettava tänäkin vuonna. Pitää pysyä ruodussa.
Mansikoista kertovasta kirjasesta tuli mieleeni semmonen juttu että sain tässä parisen kuukautta sitten keittokirjan, jossa on paljon ihan tällaista kotiruokaa alkupaloista pääruokiin ja lopuksi tietysti jälkiruokiin. Hätkähdin kun saadessani tämän kirjan, selailin sitä pintapuolisesti koska olin ystävälläni kylässä eikä siellä tietenkään voinut syventyä sen paremmin, mutta yhdellä jälkiruokia käsittelevällä sivulla neuvottiin kuinka tehdään "Neekeripäärynöitä" (päärynät haudutetaan kokoinaisina ja jääähdyttämisen jälkeen päälle kaadetaan suklaata). Oli pakko vilkaista että koska kyseinen keittokirja oli painettu ja vuosiluku oli 1972. Mietin että puhuttiinko silloin vielä käyttäen n- sanaa vai eikö sivistys ollut vielä saapunut Suomeen?
VastaaPoistaSitten Stiltonista; voi olla että muistini pettää eli olen joskus lukenut stiltonista mutten koskaan ole maistanut, mutta eikös kyseessä ole juusto joka haisee....korjaan tuoksuu...hmmm...aika voimakkaasti?
Kysehän on kuitenkin makuasioista eikä niistä voi kiistellä joten tästä ei enempää.
Leppoisaa ja mukavaa marraskuuta sulle!
Neekeripäärynät, nam! Jo kauan ennen vuotta 1972 pohdittiin neekeri-sanan käyttöä, mutta vasta 1990-luvulla sekä media että Kotus alkoivat virallisesti miettiä, onko n- sana todellakaan oikein. Sitten sitä ei enää saanut käyttää. Mihin katosi sananvapaus? Kaikista sanoista saa minusta alentavia ja rasistisia riippuen asiayhteydestä. Koko tässä hötäkässä namutehdas Fazer poisti lakupötköstä mustan pojan kuvan ja vielä lisäksi Geisha-suklaapatukasta geishan kuvan (jota en ymmärtänyt ollenkaan). Sitten tuli Me Too ja ajatukset siirtyivät muualle eli siihen, saako mies lähestyä naista alle viiden metrin olematta seksuaalirikollinen? Olin siinä vaiheessa repiä pelihousuni!
PoistaStilton, kuten hyvin tiedät, on homejuusto (yksi parhaimmista), eikä sen haju/tuoksu ole minusta mitenkään vahva. On juustoja, joita ei passaa viedä käsipakaasissa lentokoneeseen, eivätkä ole Stiltonia.
Kiitoksia kommenteista. On kivaa keskustella kanssasi. Hyvää loppuviikkoa.
Kiitos!
PoistaJa kiitos kun valaisit asiaa, nyt kun muistelen, niin joissain ruoanlaittoa käsittelevissä ohjelmissa (suoratoisto, tv:n kanavat) oli joskus juttua että on olemassa juustoja ja muita elintarvikkeita joita ei saa viedä lentokoneeseen juuri pahan/voimakkaan hajun vuoksi.
Itse pidän homejuustoista, Stiltonia en ole maistanut mutta pitänee kokeilla.
Mitä tulee sananvapauteen, niin se on mennyt överiksi, jopa NASA joutui muuttamaan planeettojen nimiä (esim. Siamilaiset kaksoset) ja monia muita, ...ttu mä en ymmärrä, vaikkei tämä nyt varsinaisesti sanavapauteen liitykään, niin Fazerin piti poistaa markkininoilta lakupiippu kun se kukkahattutätien mielestä kannustaa lapsia tupakoimaan. Voi kiesus, tässä maassa olisi kirveelle töitä kuten vanha kansa sanoo.
Juu, herra Apotti, lakupiippu hävisi samassa hötäkässä kuin lakupötkön pieni neekeripoika. Kirveen töistä olen kanssasi tismalleen samaa mieltä.
Poista