Ennen muinoin kirjoittaessani tätä blogia, oli aina tähdellistä asiaa. Nykyisin ei ole. Kulttuuripuoli elämässä hiljentynyt, ystävien rivit harventuneet ja joka paikkaan täältä periferiasta on julmetun pitkä matka. Ei innosta, vaikka viime aikoina olenkin rampannut metromatkan päässä keskustassa. Viimeksi eilen. Piti ehdottomasti saamani kahvikapseleita ja massam currypasteaa. Ensin mainitut Nespressosta ja jälkimmäisen tutkailin keskustan Stockmannin Herkun mausteosastolla ja olin kuin Liisa Ihmemaassa jälleen kerran. Maailma on pullollaan erilaisia mausteita. Sahrami taatusti kalleinta.
Tuomaan markkinat avautuvat Senaatintorilla 28.11. ja ei kuin sinne sitten jonain päivänä. Ainakin piparkakkuja ja takuulla käsin tehtyjä ilman lisäaineita. Panee ihmettelemään, mitä kaikkea myrkkyä on pantu kauppojen valmisruokiin, jos/kun viimeinen käyttöpäivä on 27.5.2026. Luin jostain, että valmisruokien myynti ja käyttö on lisääntynyt. Olemme laiskistuneet. Perunoitakin on valmiiksi kuorittuina. Salaatti pilputtu, ei kuin suoraan lautaselle. Ei tarvitse edes huuhdella. Sitten ne aivan valmiit ruoat. Lämmitystä vaille. Itsekin joskus sorrun, mutta ylen harvoin ja silloinkin valitsen jonkun salaatin. Suurin osa kuitenkin itsetehtyä, josta rummutan täällä blogissakin. Nytkin vuorossa katkarapu-nuudelikeitto, kunhan sille päälle satun.
Ateneumiin meno vielä odottamassa. H:lle tarjoilin Gustav Klimtin mukista kahvia ja kehuin taiteilijaa, joka Akseli Gallen-Kallelan mukana Atenumin näyttelyssäkin. H ei taiteen esitelmälleni oikein lämmennyt. Katseli hetken mukin kyljessä olevaa "Suudelmaa" ja sitten otti kahvista siemauksen. Siirryimme muihin puheenaiheisiin.
Tänään lorvipäivä tarkoittaen etten tee juuri mitään. Suihkussa käyn ja pukeudun. Huomenna taas reippaasti liikkeelle. Ensi viikolla maalämmön asennuksen takia uusi yritys sähkökatkossa. Ja nyt se pitää kutinsa. Toivottavasti sähkö pois vain pätkittäin, ettei pakastimen sisällön käy köpelösti. Seuraavana päivänä sähkön on toimittava. Olen varannut kampaajan ja matka alkaa aina hissillä.
Tässä tämä oli.
Jos viittit, niin valaise millaista on massam currypasta? Kaikki mausteiset sapauskat kiinnostaa ja tuossa viereisessä kaupungissa on sellainen intialainen kauppa missä on aivan taivaan vastakohdallisesti erilaisia mausteita ja paljon. Huumaava tuoksu kun astuu putiikkiin sisään silloin harvoin kuin siellä käy. Niin, ja koska en todellakaan ole mikään Jamie Oliver enkä kehtaa tunnustaa sitä edes maustekaupassa, niin osoittelen eri mausteita ja ostan niitä ihan lotolla 50 - 100 grammaa kutakin. Kotona kun sitten mietin että mitähän kettua ne ovat ja sopiiko joku niisä mahdollisesti aleläskini kanssa, niin vasta silloin otan niitä teelusikan (kertakäyttö, joka kerta eri teelusikka joka maistamiseen koska en voi sietää ns. tupladippausta) kärkeen ja maistan. Ei ole harvinaista että huohotan keittiössä ikenet valkoisena koska hyvin moni on aika sarvipään tulista mikä pitäisi olla jopa tällaiselle läskipäälle itsestään selvää kun kyse on intialaisista mausteista. Sangen usein laitan kaikki uudet, hienot ja juuri ostamani mausteet takaisin kaappiin veden valuessa molemmista näköelimistäni ja tarjousläski saa peruspippuri/suola mausteet selkäänsä ja ei kun uuniin. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, sanoo vanha sanalasku (mihin ei laiteta, se on epäselvää?) ja ehkäpä vielä joskus osaan käyttää niitä mausteita. Tai pakko, niiitä alkaa olla kohta aika sarvipäisesti.
VastaaPoistaMassam curry paste on thaimaalainen currytahna, jota käytetään muun muassa intialaisvaikutteisiin curryruokiin. Google kertoo tarkemmin. Käytän näitä erilaisia tahnoja antamaan hiukan potkua erityisesti kanaruokiin. Älä ole arka kysymään maustekauppiailta. Tiedän kokemuksesta, että neuvovat ja kertovat erittäin auliisti.
VastaaPoistaKiitos, mun täytyy tosissaan perehtyä asiaan. Mä tykkään kun sä kerrot aina erilaisista safkoista, sellaisista mistä muut eivät kerro/postaa ja siksipä oon aina utelias että mitähän tällä kertaa?
VastaaPoista