Ei nukuta. Tv:ssä ei katsottavaa. Lukea ei viitsi. Syödä ei saa. Panen muutaman ajatuksen tähän aikaan vuorokaudesta.
Päivä meni puhelinsoittoa odotellessa. Takaisinsoitto terveysasemalta, joka tapa on idioottimainen. Panee ihmisen kanniskelemaan puhelinta mukanaan joka paikassa, eikä joka paikkaan voi edes mennä. Olisi pitänyt päästä sinne ja tänne, kauppaan, kaupungille ja vaikka minne. Minulla on kysymys, johon haluan vastauksen ennen kuin ryhdyn toimenpiteisiin. Voi olla, että soittavan hoitajan on konsultoitava ensin lääkäriä tai sitten ei, jos on tavallista fiksumpi.Tänään nyt keskiyön jälkeen on neljäs päivä odotusta, koska tyhmyyksissäni painoin puhelimessa sitä nappulaa. joka kertoo eteenpäin, ettei asiani ole kiireellinen. Virheestä oppii.
Katselin Teemalta uusintaohjelmaa Iina Susirajasta. Teiteilija ja rajojen rikkoja. Susiraja ei ole mikään hoikka nainen ja on kääntänyt tämän asian edukseen. Muotimaailma pitää yhä huolen siitä, että muoti on langan laihoille ja vaatetusliikeiden sisäänostajat ovat hiukan samaa mieltä. Kuitenkin iso osa meistä on enemmän tai vähemmän ylipainoisia, josta asiasta taas lääketiede on huolissaan. Ja aivan syystä kylläkin. Mutta niin kauan kuin paksumpaa väestöä on, pitäisi se hyväksyä ilman väheksyntää, ilkeitä mielipiteitä ja sormella osoituksia. Taiteilija, laulaja Anna Eriksson oli myös Teeman ohjelmassa ja sanoi ihmisten pelkäävän omaa heikkouttaan sekä totuuden näkemistä. Elämässä kaikki ei ole kuvan kaunista ja nättiä. Ei pitäisi lakaista maton alle ja leikkiä, ettei näe. Vanheneminenkin voi olla rumaa, kuolema myös, mutta kaikki on luonnollista ja elämään kuuluvaa. Kuihtunut ihmisruumis voi olla hyvinkin kaunis, kun osaa oikein katsella, Rubens ja Botero ovat kuvanneet reheviä ihmisiä ja varsinkin Boteron kuvat ovat suorastaan miellyttäviä ja hauskoja. Rajanrikkojia tarvitaan, jos vaikka oppisimme jotain. Susirajan luuta rehevien rintojensa alla on saanut valokuvana maailmanlaajuista mielenkiintoa. Joskus oli muotia mitata rintojen kauneutta sillä, pysyikö lyijykynä rinnan alla. Monilla pysyi sivumennen sanoen vaikka koko penaali. Ja Susirajalla pysyy luuta. Kaikki kauneus on katsojan silmissä. Eikä tämä sanonta ole kulunut vuosien saatossa.
Katsokaa netistä Lizzy Howellin video. Teinityttö taisteli ohdakkeisen tiensä balettitanssijaksi aluksi monen pilkan ja naurun säestämänä. Nostakaamme hänellekin hattuamme.
Ei muuten alkanut nukuttaa. Otan unipillerin.
Odottelin Maisa-viestiin vastausta muutaman viikon. Lupaus vastauksesta on noin kolme päivää. Laitoin uuden viestin. Ei vastausta. Soitin ja valitsin takaisinsoittoon ei kiireellinen. Sain puhelun parin päivän kuluttua. Hoitaja lupasi palata asiaan puhuttuaan lääkärin kanssa. Se kesti taas pari päivää. Lääkäri ilmoitti konsultoivansa erikoissairaanhoitoa. Nyt on pian kuukausi kulunut ensimmäisestä yhteydenotostani. Odotellaan!
VastaaPoistaMarita
Odottelin kolmatta päivää lääkärin soittoa, sitten rohkenin mennä kauppaan ilman kännykkää. No, tietenkin oli puhelu tullut, ei se kaupassakaan olisi ollut mukavaa jutella omista vaivoistaan. lääkäri oli laittanut minulle vastaanottoajan, jos sopii, siinä lisäksi tekstiviestissä luki. Miten tuota nyt kehittäisi, en tiedä.
PoistaKyllä kärsivällisyyttä trvitaan ja se on joskus kovalla koetuksella. Minusta koko systeemi pitäisi uusia. Pommita edelleenkin, muuten luullaan sinun lannistuneen.
PoistaItse en käytä Maisaa. Sekin epäonnistunut. Älä anna periksi. Sitä odottavat. Ole sinnikäs piikki lihassa.
PoistaNo esimerkiksi kun olen käynyt labrakokeissa, sitten tulee kännykkään teksti sinulla on viesti Maisassa. Menen sinne, tiedän mitä tarkoitta HBL eli hemoglobiini tms. En siitä miksikään tule.
PoistaOmakannassa on reseptin uudistus helppoa. Mutta ei ole niin paljonrahaa, että voisi kokonaan yksityispuolelle siirtyä, siellä kyllä hymyä riittää, potilas pitää saada tulemaan uudelleen tietty.