SYNONYYMIÄKÖ?

YLEn entinen television uutistenlukija Arvi Lind harrastaa suomen kieltä.Taannoin hän puuttui sanaan "keli",jota niin toimittajat kuin tavallisetkin tallaajat ovat alkaneet käyttää sää-sanan asemesta.Myös minä vähäpätöisyydessäni olen huomioinut saman.Keli-sanasta kertoo Nykysuomen sanakirja seuraavaa: mahdollisuus liikkua kulkuneuvoilla(tai jalan) säästä riippuvan teiden tai maaston kuntoisuuden vuoksi. Esimerkkejä: syynä yhteenajoon oli liukas keli,pakkaskeli,räntäkeli,suojakeli jne. Siis tarkoittaa todellakin maaston pinnan kuntoa eikä ymäröivää säätä.Aina on mutta.Niin tässäkin.Nykysuomen sanakirja kertoo keli-sanaa käytettävän HARVEMMIN tarkoittamaan säätä ja ilmaa.Näin ollen keli-sana on myös hyväksyttävissä sää-sanan synonyymina.Ja mitä kauemmin ja useammin sitä käytetään sää-sanan kanssa samanmerkityksellisenä,alkaa se vähitellen olla saman arvoinen ja yhtäläinen virallisestikin sen kanssa.Näin kielelle aina käy.Kuten myös Arvi Lind myöntää.Monet huonot ja virheellisetkin ilmaisut ovat vuosikymmenten aikana löytäneet tiensä "väärämerkityksellisinä" Nykysuomen sanakirjan sivuille hyväksyttävinä sanoina aivan muussa kuin alkuperäisissä tarkoituksissaan.

Seuraavaksi elokuviin.Olen varmaankin muuttunut aivan totaalisesti vuosien mittaan.Ensin oli Sumujen sillan pettymys ja eilen en jaksanut millään edes puoleen väliin Kleopatraa.Olihan komeat puiteet,kulissit ja värit,maskeeraukset,pahvit ja elokuvan keinoin laivat sun muut rekvisiitat.Elizabeth Taylor kaiken keskipisteenä edestä ja takaa,vaatteet päällä ja vähemmissä vaatteissa,lähikuvissa ja kauempaa nähtynä.Mutta koko ajan mukana.No,onhan hän kaunis katseltava,mutta niin on moni muukin ollut ja on.Kun haukotteluni ylsi jo katselemisessa häiritsevään mittaan,menin vuoteeseen ja aloin kuunnella äänikirjaa esiin kaivetuista dinosaurusten jäänteistä,joka kuitenkin kaikessa naiivisuudessaan oli kiinnostavampaa kuin Egyptin villikkokuningattaren edesottamukset.Sitä paitsi olen nähnyt elokuvan ihan elokuvateatterissakin hamassa entisyydessä kuin myös muistaakseni kerran aikaisemmin ruudussa.

Ystäväni C on intohimoinen Elizabeth Taylorin ihailija.Jäi hänelle jotenkin "päälle" sitten nuoruutemme,kun meiltä muilta palvomisvimma katosi jonnekin vuosien ja vuosikymmenten taa. C oli ostanut kirjan mainitusta tähdestä ja luki sen.Miehelle tilatessani äänikirjoja Celiasta huomasin mainitun kirjan putkahtaneen joukkoon ja ei kun tilaamaan.Lukija jo alkutekstissä mainitsi kirjassa olevan yli 500 sivua! Miten yhdestä ihmisestä saa niin paljon asiaa? Epäröintini alkoi jo heti,jaksankohan edes kuunnella niin pitkästi? Enkä jaksanut. Kirjassa on tuotu esille Taylorin pienimmätkin tekemiset ja sanomiset koko elämänsä varrelta työssä ja kotona.Kiukuttelut,ikuiset sairastelut filmausten aikana,nuoruus,kehittyminen,menestymiset pelkällä ulkonäöllä,miehet,rakastumiset,avioliitot,riidat ja sovinnot,rakkaudet timantteihin,alkoholin käytöt,lihomiset ja laihtumiset... Kiveäkään ei jätetty kääntämättä.Kuuntelin joitakin kymmeniä sivuja ja sitten painoin äänentoistolaitteessa sitä namikkaa,joka tyssäyttää,otin levyn pois ja huokasin.Kaikella kunnioituksella tätä valovoimaista ja värikkään työ- kuin yksityiselämänkin elänyttä näyttelijää kohtaan, en millään edes aio enempää kirjaa kuunnella.Tekijän sukunimi on Mann,etunimi unohtunut.Ei kuitenkaan Thomas! Vitsi,vitsi.

Eilen emme olleet ulkona.Ahkeroitsin kotona.Imuroin,pesin koneellisen pyykkiä,panin kuivat paikoilleen,laitoin ruokaa,paistoin puolivalmiita pullia,vaihdoin vuodevaatteet ja väsyin.Alkaakohan tämä kaikki olla jo minulle liikaa? No,tänään on taas hyvin.Käväisin myös eilen Budapestissä Mymskän matkassa ja nautin.Fyysisesti kaupunki jäänyt aikoinaan näkemättä,mutta näinhän muitten mukana ja kertomusten lumossa pääsee.

Hassua muuten,miten esimerkiksi Budapestissä kävijät kaupungin kokevat.Jotkut ystävistäni ovat sekä Budaan että Pestiin pettyneet syystä taikka toisesta eikä mikään oikeastaan ole osunut kohdalleen ja toivotusti.Sitten on Mymskän kaltaisia,joilta jää palanen sydäntä Tonavan rannalle.Kuten minulta on jäänyt Prahaan.On jäänyt toki muuallekin.Venetsiaankin,Andalusiaan,Reinin ja Moselin rinteille,Skotlannin nummille ja moneen muuhunkin paikkaan.Harvoin,jos koskaan,olen paikkaan tai matkaankaan ollut pettynyt.Itsestähän kaikki riippuu.Kulttuurishokkikaan ei ole saanut minua pettymään,vaikka vilpittömästi kauhistuinkin Marokon maanteiden siivottomuutta.Helsingin nykyinen sottaaminen ei ainakaan vielä vedä vertoja niille näkymille,kun kamelin ja muiden kotieläinten raatoja oli viskattuna teitten poskiin muusta roinasta puhumattakaan.Helsinki tosin hyvää vauhtia perässä seuraamassa,niin ovat tavat meillä muuttuneet.Liekö kansainvälistymisellä osasyynsä?

Tänään ulos reippailemaan,satoi taikka paistoi,on "keli" mikä tahansa.Puoliso jo kaipaa ulkoilmaa.Se näkyy ja kuuluu levottomuutena ja äksyilynä.Siispä oitis tuumasta toimeen eli tavanomaisiin aamupesupuuhiin kummankin osalta.Sitten mies pyörätuoliin ja menoksi.Kirjoittamisiin taas.