Kun nykyisin jonkun maan kuningas tulee vierailulle Suomeen,aiheuttaa se tietysti tietynlaisia järjestelyjä,suurempia ja pienempiä. Kuningas Kustaa II Adolfin vierailu Helsingissä 395 vuotta sitten aiheutti pelkästään suurempia.
Tammikuussa vuonna 1616 kävi hän ensin Viipurissa ja sieltä Helsinkiin säätykokousta varten.Kaupunkiin oli kutsuttu Ruotsistakin ylimyksiä samoin Suomen säätyjen arvoisia edustajia.Kaikki täysi-ikäiset aatelismiehet oli kutsuttu.Koolla oli Turun piispa,tuomiokapitulin edustajia,kustakin kihlakunnasta niin ikään yksi pappismies.Suomen kymmenen kaupungin pormestarit,raatimies ja yksi varsinainen porvariston edustaja kustakin kaupungista.Talonpojat edustettuina kahden miehen voimalla jokaisesta kihlakunnasta.Sotaväki oli edustajansa välityksellä myös läsnä vierailulla.Kaikkien kutsun saaneiden oli oltava Helsingissä tammikuun 13. päivään mennessä.Arvellaan Kustaa II Adolfin vierailun tapahtuneen tammikuun 20.p mennessä.
Mihin kaikki majoitetaan? Entä ruokapuoli? Suomen talonpojat olivat saaneet tehtäväkseen kerätä apuveroa kuninkaan ja muiden vieraiden oleskelua varten.Päävastuu oli Helsingin pormestari Kasper Reiherillä.Hän toimitti keittiöön ruokatarvikkeet yli 300 talarin edestä.Kaupungin varakkaimmat porvarit sekä maaseudun kartanonomistajat huolehtivat ylhäisten vieraiden viihtyvyydestä ja asumisesta.Kuninkaan hovisaarnaaja sai majoituksen Helsingin kappalaisen talosta.Itse kirkkoherra asui liian vaatimattomasti hovisaarnaajaa ajatellen.
Suomen aatelisten johdossa oli valtakunnankansleri Axel Oxenstierna.Hän oli Kemiön vapaaherra kuuluen Suomen arvoväestöön.Muita vierailun ajan silmäätekeviä oli valtaneuvos Yrjänä Boije,nuijasodasta tuttu Akseli Kurki. Niin ikään Klaus Slang,joka oli kunnostautunut Venäjän sodassa.Tietysti joukkoon jaloon kuului eittämättä Louhisaaren kartanosta Klaus Fleming monen muun tässä mainitsemattoman lisäksi.Vierailun puitteet olivat mahtavat ja Helsinki kaunis tuona lumisena ajanjaksona,jona kuninkaamme maassamme vieraili."Kuninkaan käynnillä ja siihen liittyvillä Helsingin maapäivillä on sitten todellakin erityinen hohteensa kaupungin historiallisisssa vaiheissa,hohteensa,jonka kirkkautta vielä lisää Kustaa Adolfin oma,perinteelliseksi tullut sankarin sädekehä".
Suomalaiset olivat vannoneet kaikinpuolista alamaisuuttaan Kustaa Adolfille taistelussa "Sigismundia ja tämän paavillisia vehkeilijöitä vastaan".Muutakin luvattiin ja muuta vannottiin kuninkaalle.Kustaa II Adolfin vierailusta kuluikin sitten toista sataa vuotta ennen kuin seuraavan kerran Ruotsi-Suomen hallitsija Helsingissä kävi.
Lainasin omin sanoin Kustaa II Adolfin vierailutarinan SKS:n 1950 julkaistusta kirjasta Helsingin kaupungin historia I.Toimittajina teoksessa Eirik Hornborg,Ragnar Rosén,Eino Jutikkala ja Heikki Waris.
Enää ei näin suuria puitteita vastaanottajien muodossa kehitellä kuninkaallisen visiitillä.Nyt varsinkin Ruotsista piipahdetaan vaatimattomin seremonioin milloin minkin pienimuotoisenkin tilaisuuden avajaisissa.Joskus jopa niin,ettei edes mediat tiedä yksityisluontoisesta vierailusta,joita tapahtuu silloin tällöin Ruotsin hovista.Tunnetaanko siellä naapuruusrakkautta tai ehtaa mielenkiintoa Suomea kohtaan? Vai onko historialla sormensa pelissä ja Ruotsin kuninkaalliset tahtovat astua esi-isiensä jalanjäljissä ja ikään kuin käydä tervehtimässä entistä Ruotsi-Suomeen kuulunutta maata?
Suomalaiset joka tapauksessa "omivat" naapurimaamme kuninkaalliset ja toivotamme heidät aina yhtä sydämellisesti tervetulleeksi Ruotsin ja Suomen lipuin.Suuren sympatiamme on varsinkin kruununprinsessa Victoria saanut.Minustakin hänestä välittyy aito kiinnostus ja ystävällisyys Suomessa vieraillessaan.En tosin tästä huolimatta kiiruhda lippuineni kadun varteen.Jätän sen innokkaammille.
Mutta mielelläni olisin ollut kärpäsenä katossa seuraamassa Kustaa II Adolfin Suomen vierailua liki neljä sataa vuotta sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti