21. heinäkuuta 2011

KATAJANOKAN AAMUSSA

On aina sanottu naurun pidentävän ikää.Nyt kerrotaan,että iloisten ihmisten elinkaari onkin yllättäen lyhyempi kuin vakavien.Pitääkö nyt alkaa olla naama peruslukemilla enemmän kuin ennen? Helteellä juomisestakin ollaan paria mieltä.Aina on patistettu,että maaruun olisi nakattava ainakin kaksi,kolme litraa nestettä päivittäin.Sitten selvitettiin,että juominen noissa määrin ei olisikaan suotavaa.Olisi kuulemma ehkä suorastaan pahasta.Tänään jyrähtää Duodecim edelleen netissä,että ehdottomasti pari,kolme litraa kesäkuumalla on varsin tarpeellinen määrä.Siitä ei siis pidä lipsuman. Juodako nyt vai eikö juoda? Siinäpä pulma.No,ehkä järki on otettava käteen ja tunnusteltava mitä oma kroppa sanoo,että olisi helteellä mahdollisimman hyvä olla.Mitä siihen iloisuuteen ja nauramiseen tulee,aion omalla kohdallani jatkaa entiseen tapaan.Kun naurattaa,niin nauran,vaikka kuoleman luinen koura osoittaisikin juuri minua.Tässä kohdin en siis mieti,nauraako vai eikö nauraa? Hohhoijaa sano.

Soittelen tässä samalla keskitettyyn apuvälinepalveluun,kun pyörätuolin työntäjän toinen käsijarru otti ja simahti.Toinenkin enteilee loppua.Nämä ovat näitä arkijuttuja liikuntaesteisen perheessä.Korjauksen ajaksi saamme sitten lainatavaran,joka yleensä on nähnyt jo ajat sitten paremmat päivänsä ja painaa tonnin.Nostele sitä sitten.Vai antaisivatko kokonaan uuden ja omaammekin kevyemmän?
Jos kaupunki vaikka yllättäisi vanhan asiakkaan!

Kävin eilen läpi papereita.Silppurilla vaan kylmästi suikaleiksi ikivanhat lippuset ja lappuset.Kaikissa kun tuntuu aina olevan henkilötunnuskin,jota muutenkin kysellään kaikkialla.Ratikassa ei ainakaan vielä tiukata.Mutta muutenhan meitä valvotaan kaikella tapaa.Keskustassakin pääsee moneenkin kameraan,kun meikämamma sipsuttelee Aleksilla pyörätuolia lykkien.Tai ilman.Kehden viikon päästä tämä jo mahdollista,kun tuuraaja tulee.Se uusi.Silloin olemme myös jo elokuun puolella ja siitä enää humaus,niin syksy on ovella ja luonnossa alkaa ruskan värien kirjo.Mitä siitä sitten etiäpäin,jääköön.Siihen kun kuuluu ajallaan kuitenkin lumituiskut ja pakkaset luonnon vedellessä sikeitä aina kevääseen asti.

Tänään rapuparat pääsevät hengestään kulinaristien riehuessa mertojen kanssa.Ravintoloissa herkutellaan tai toripöytien anti keitetään kotona.Mekin aikoinamme olemme kuuluneet tähän julmaan joukkoon.Mökkiaikana naapurin pikkupojat olivat ahkeria ravustajia ja saivat hyvät tienistit työstään.Ostimme mekin,keitimme ja pakastimme.Söimmekin heti.Yleensä sitten uudenvuoden aattona pidimme rapukekkerit vieraineen kaikkineen.Naapurin ravustajapojista tuli sitten muutaman kesän jälkeen oikeita bisnesmiehiä ja möivätkin saaliinsa paikalliseen ravintolaan,jolta kehtasivat tietenkin pyytää reilumpaa hintaa.Meidän rapujuhlamme supistuivat supistumistaan loppuen lopulta kokonaan.Joskus meille kahdelle torilta.Nykyisin ei enää sitäkään.Puolison sormet eivät enää taivu ravunsyönnin hienouksiin,jotta koko hauskuus oli jätettävä.Eikä hänen kihtinsäkään anna myöten rapueläinten makuelämysten nauttimiseen.Aika aikaa kutakin,kuten sitä sanotaan.Ihminen sopeutuu.

Ensi viikolla sitten,riippuen pyörätuolin korjaamisesta, lähdemme merireissulle M/S DorisII:lla.Soitin IHA-Linesiin ja kyselin kaikenlaista.Loput luin netistä.Vene on valmistunut 2011.Rakennettu Suomessa.Se on 24m pitkä ja 7,4 leveä.DorisII ei päästä "pisaraakaan jätevettä Itämereen".Kalustus jalopuuta ja sohvat lukemani mukaan "ylelliset".Ravintolapuoli tarjoilee niin noutopöydän antimia kuin á la carteakin.Kallistun jälkimmäiseen.Ei tarvitse kävellä.Toivottivat meidät pyörätuolinemme tervetulleeksi ja apuakin saa.Hienoa! Niin saimme tämän Doriksen edeltäjä-Doriksessakin.Se,minne vene matkaa,on meille yks lysti.Pääasia on puolitoista tuntia merellä hyvän ruuan ääressä ja saaristonäkymät ikkunan takana,ovat ne nyt sitten idässä taikka lännessä.Ansa Ikonen ja Tauno Palo lauloivat aikoinaan niin ikään "länteen itään,länteen itään,ei tee mitään..."

Hyvä päivä tulossa ja me aiomme taas ulos haistelemaan tuulia ja kuulemaan lokkien alituista kirkunaa.Kesäelementtejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti