"Ei pullon kanssa bussiin",sanoi helsinkiläinen bussikuski,kun äiti aikoi nousta vauvansa kanssa kulkuvälineeseen antaen vauvalle maitoa pullosta.Toisaalta hymyilytti bussinkuljettajan tarkka seuraaminen ohjeista,mutta toisaalta harmitti hänen tökeryytensä ja talonpikaisjärjen hukkaaminen.Pullot ovat a) muovia eli eivät rikkonnu ja ala vuotaa tärvellen liikennelaitoksen omaisuutta ja b) tuskin käyvät aseesta.No,HS:n keskustelupalstalla joku ihmetteli ruokkimisen tarvetta juuri bussiin noustessa. Ehkä siinä ei hätä lukenut lakia,vaan vauva tahtoi ja sai.Liikennelaitoksessakin ihmeteltiin kuljettajan reaktiota ja ilmeisesti hän joutui puhutteluun.Sieltä myös kerrottiin,että vauvan pulloruokintaa ei ole säännöissä kielletty.
Sitten meitä on vuosikaudet yritetty saada vakuuttuneiksi,että ainakin kaksi,kolme litraa vettä päivässä juotuna on silkaksi hyväksi ihmiselle.Nyt ollaan toista mieltä,että semmoinen määrä saattaa olla jopa vahingoksi.Onneksi mieheni ei pysty tätäkään asiaa lukemaan,että ei lopeta sitä vähäistäkään nestemääräänsä päivässä.Nyt olen kyllä Hepin kehoituksesta antanut alkoholitonta olutta aterialla ja sepäs on mukinoimatta maaruun pantu.Tietysti ihminen saa ravinnostakin nestettä ja tässä huushollissa menee marja poikineen jokaisena päivänä toistaiseksi eli kunnes sesonki päättyy.En kuitenkaan puolisolle kerro viimeisintä tutkimusta veden mahdollisista kiroista liikaa nautittuna.
No niin ja sitten ihmiskuntaa ainakin Helsingissä on siunattu kiusankappaleilla,jotka kantavat nimeä lutikka.Niiden hiljaisen olemassaolon huomaa veriläiskistä lakanoilla,pikkuisista ulostekasoista ja armottomana kutiamisena iholla,jos on herkkä ihminen.Kaikkea sitä hygienisissä kodeissa 2000-luvulla vielä riesakseen saa.Niitä on ihmiseen kiinnittyneenä matkamuistoina kaukaisiltakin mailta ja jokunen tietysti ylittää rajan ihan itsekseen saadakseen uutta variaatiota ruokavalioonsa ehkä pöytäkin katettuna houkuttelevammin.
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on jälleen lätrännyt viinan kanssa,sammunut ja lopulta ravintolan henkilökunnan toimesta taksiin kannettu.Näin tämä harras uskovainen ylen raitis ja kunnollinen kaveri,joka levitteli ennen eduskuntavaaleja näitä ominaisuuksiaan saaden ääniä niin,että istuu nyt tämän maan asioista päättämässä.Kun lehdet käyvät kimppuun on Hakkaraisen vastaus "en tahdo asiasta lässyttää". Hän on närkästynyt,kun koko ajan vaanitaan ja vahditaan (sitä tekee nyt oma puoluekin nähdäkseen miehen kelpoisuuden).Hän on myös varma siitä,että,jos kysymyksessä olisi joku toinen,joka haluaa elää rennosti vapaa-ajalla,ajojahtia ei käynnistettäisi. Minä vaatimattomassa mielessäni ajattelen,että muut eivät sitten Tony Halmeen Hakkarais-tapaan örvellä yleisissä paikoissa.Vahvasti olen sitä mieltä,että kansanedustajaa hänen asemansa velvoittaa näkyvillä paikoilla myös työajan ulkopuolella käyttäytymään korrektisti ja vailla ikävää huomiota.Hakkarainen saa juoda kotonaan omien ystäviensä kanssa itsensä vaikka minkälaiseen kaatokänniin. Julkisuuden kirous tuo tullessaan tiettyjä velvoitteita ja rajoitteita.Näin on herra Hakkarainen.Jos örveltäisi piilossa,ei näistä jutuista edes kirjoitettaisi,mutta mies taitaakin olla hiukan julkisuuden nälkäinen.Tapa vaan on vallan väärä.
Kiikutin puolison eilen lääkäriin.Makuuhaava on alkanut punoittaa ja suurentua.Soitto ensin haavahoitajalle,joka kanniskelee työpuhelintaan lomallaankin ja soitti minulle,kun en vastausta ensin saanut enkä edes tiennyt hänen lomastaan.Etäneuvoi sitten haavan kanssa.Olin jo itse päätynyt siihen,että Mehiläisen sympaattinen lääkäri saa haavan tutkia.Siis Mehiläiseen.Tohtori tutki päätyen tulehdukseen ja määräsi antibioottikuurille.Muuten ei hälyyttävää.Sitten juttelimme leppoisasti Mehiläisen neljännen kerroksen tuntemattoman taiteilijan kattomaalauksesta (panin maat ja taivaat sekaisin peräänkuuluttaessani taannoin taiteilijan nimeä,jota kukaan ei tuntunut tietävän),josta epäilen,ettei tohtori ole siellä käydessään edes merkille pannut koko maalausta.Ehkä häntä hivenen verran harmitti huomaamattomuutensa,kun kysymyksessä on sentään oma työpaikka.En tiedä.Kirjoitti oletetun taiteilijan nimen (nimeä minulle tarjottiin lopulta Mehiläisen viestintäosastolta heidän omien tutkimustensa perusteella) paperille ja kertoi menevänsä teosta katsomaan. Näin minätyttö viisautta jakelen!
Meidän piti tänään menemämme Kiasmaan,mutta kun yö meni poskelleen ja nukkuminen sitä myöten pipariksi,niin jätän afrikkalaisen nykytaiteen katselmuksen ensi viikkoon.Ulkoilemaan on kuitenkin raahauduttava ja ehkä minunkin väsynyttä olemustani ulkoilma virkistää kukaties.Pitemmälle en kuitenkaan lyki kuin tällä kotisaarellani.Saarihan tämä entinen Kalastajamäki nykyisin on,kun 1840-luvulla erotettiin Vironniemen tuntumasta kanavalla,jonka kerrotaan saaneen alkunsa siitä,kun kauppias C.W. Sundman halusi päästä vesitietä pitkin nopeammin huvilalleen.Ilmeisesti ei enää tarvinnut koko Nokkaa kiertää.Tottako vaiko tarua tämä kerrottu syy kanavan kaivamiseen,lysti juttu kuitenkin.Omalla saarellaan nyt ovat katedraalin läheisyydessä komeat jugendtalot tosin arkkitehtoonisesti ylevään näkymään räikeästi tuo säröä Enson "Sokeripala".Kauniin ympäristöönsä sointuvan Norrménin talon purkamista en milloinkaan anna kaupungille anteeksi.
Vielä yksi juttu.Eilen ollessamme Mehiläisen jälkeen parturissa ja Herkussa,ilmestyi Herkkuun poliisi ja neljä vahvan näköistä vartijaa.Rykelmän keskellä seisoi valkoinen,mutta tummanpuoleinen mies,jonka vyötäisillä keikkui komea puukko.Semmoistahan ei saa kantaa yleisillä paikoilla.Miestä tutkittiin edestä ja takaa,taskut tyhjennettiin.Kaveri ei vastustellut ja ehkä olikin tietämätön aseen kantamisesta taikka sitten ei ollut.Poliisi korjasi kaverin talteen,ehkä poliisilaitoksella kuulusteluun.Tuskin kuitenkaan tiilenpäitä lukemaan ellei kontolla ole muuta.Tämmöistä voi sattua keskellä vilkasta arkipäivää.
Nyt tästä on kohentauduttava ja aloitettava pitkähköllä viiveellä tämä päivä.Aurinko paistaa somasti pihakoivuissa ja tuuli niiden oksistoa leppeästi hyväilee.Sadekuuroja ennustettu.Tällä hetkellä kirkas taivas on aivan sees eikä pilvenhituistakaan näkösällä.Heinäkuun idusta jo mennään. Syksyyn 48 päivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti