Suomalainenhan on usein sellainen,ettei huoli oikein viereensä yleiselle penkille ketään.Istutaan keskellä ja jos on naisihmisestä kysymys,tavaransa leveästi molemmilla puolillaan.Näin ratikkapysäkinkin penkillä.Eilen työnsin puolison rannalle ja huomasin tyrnin alla olevalla penkillä naisen.No,ajattelin,ja tartuin härkää sarvista.Lähestyin varman tuntuisesti,panin miehen varjoon ja kysäisin,että sopiiko istuutua viereen julkiselle penkille? Sain luvan ja niin asettauduin paikoilleni.Arvasin,että kiitokseksi pitää keskustella.
Näin kävikin.Ensin käsittelimme sään,mikä on aina neutraali aihe ja sen aikana voi tutkailla,kuinka halukas toinen on pitempään jutusteluun.Minä katsoin olevani pakotettu.Rouva siirtyi aiheeseen: nykyajan nuoriso ja sen pahat teot.Olihan juuri ollut Taiteiden yö.Tästä sukeutui pitempi jutunaihe harmikseni,sillä olen hiukan kyllästynyt siihen.Jokikinen vanhempi nainen vetää tämän keskusteluun saaden vielä pontta,kun mieleen muistuu oma hyvätapainen kunnon kotikasvatuksen kyllästämä nuoruus.Palauduimme hetkeksi ilmastoon ja siihen,miten kauan tämmöistä elokuista lämmintä riittää.Tätä setvimme jälleen jonkun aikaa.
Sitten huomasin naisen aksentissa pohjalaista sävyä ja kysäisin,josko hän on sieltä päin.Oli.Mainitsin omalta kohdaltani Kuortaneen ja Alavuden ja niistä pääsimmekin helposti kadonneisiin ruiskukkiin ohjauksessani.Naisen silmiin tulvahti muistot latomaisemista ja runsaista viljapelloista,lavatansseista ja kaikesta muustakin.Huomasimme olleemme samalla Kuortaneen Ku-Kun-majalla tansseissakin. Tähän olikin sitten hyvä lopettaa tämä yhdessäolo ja kerroin kohteliaasti lähdöstämme.Rouva nyökkäsi ja vaikutti ajatuksiinsa vaipuneelta.Ehkä hän palautti itsensä pitemmäksikin aikaa eteläisen Pohjanmaan laakeisiin aakeisiin juurilleen.
Ystävä C soitti.Juttelimme kauan.Hänellä harmia naapureistaan,jotka käyvät vessassa yöllä ja jotkut toiset olivat liian kovaa nauraa kikattaneet rappukäytävässä ja muuan naapuri oli ovea paukuttaen lähtenyt kello kolmelta aamuyöllä ulkoiluttamaan koiraansa.Ehdotin koiralla ripulia.Päälle päätteeksi alakerran parvekkeella oltiin tupakoimassa ja savu kiivennyt C:n avonaisesta ikkunasta sisälle.Piti mennä sulkemaan.Koko yö oli mennyt C:ltä pieleen ja tämän uskoin.Illalla vielä yhdeksän jälkeen olivat aivan pienet lapset mekastaneet pihalla ja siihen oli C puuttunut ja torunut,että siihen aikaan pitää olla tuon ikäisten jo nukkumassa.Lapset olivat menneet tottelevaisesti heti sisälle.
Tästä meinasi sukeutua muistelukset omasta lapsuudesta ja kurista,mutta katkaisin heti alkuunsa. C kysyi kuitenkin,jos meidän pihalla melutaan iltamyöhällä.Piti tunnustaa joskus näin tapahtuvan,mutta enpäs ole puuttunut siihen asiaan.En ovienkaan paukutteluun ja sitten olen sitä mieltä,että jos tarvetta on,ihmisen on mentävä veskiin myös yöllä ja huuhdella jätökset menemään.Koirienkin kanssa meillä oli joskus niin,että ei siinä kelloa eikä naapureita ajateltu,kun koirien mahat reistailivat.Ulos vaan.Ohimenevään kikattamiseenkaan en puuttuisi.Tupakansavun kanssa on hankalaa,mutta minkäs teet.Tätä saa kokea harmikseen yks sun toinen kerrostalossa.Myös me vasta muuttaneiden alakerran nuorten kanssa.Siitä sanoin ja pyysin että siirtyvät nautiskelemaan metrin verran oikealle.Tämän tekivät.Tämän jälkeen sain valmistaa ruuan keittiössäni ilman haittavaikutuksia.Ikkunoitahan oli pakko pitää helteellä auki.Enemmän sitten puutun pihapöytien ja penkkien luvatta viemisiin ja roskisvajan siivottomaan kuntoon,kotieläinten ulkoiluttamiseen lasten leikkialueella yms. Mutta vaikka vaikuttimeni ovat asiallisia,olen varmaankin kamalan muijan maineessa.Kestän tämän kuin mies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti