Mikä tekee tekstistä vihakirjoituksen? Jos on ihkaoma voimakas mielipide esimerkiksi blogissa jostain asiasta,onko se vihakirjoitus? Jos se kohdistuu yhteiskunnan johonkin järjestelmään tai politiikkaan, josta kirjoittaja on eri mieltä? Minäkin olen monasti ollut päättäjien politiikkaa vastaan,joka sallii Suomessa julkisen kerjäämisen.Olen myös maininnut haluavani ne ulkomaalaiset pois maasta,jotka rikkovat Suomen lakeja vastaan,kaihtavat työn tekemistä,tulevat maahan väärin perustein.Olenko vihakirjoittaja?
No,rasisti olen aivan varmasti,mutta en niin,että nimittelisin kadulla tummaihoisia tai yleensä muunmaalaisiksi luokiteltaviani ihmisiä tai muuten käyttäytyisin epäkunnioittavasti.Rasisti juuri siinä mielessä,että haluan pois ne ilmiöt,jotka eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin ja jotka häiritsevät rauhallista kadulla kulkijaa.Eräänä päivänä jälleen Stockmannin nelosen pysäkillä käsivarteeni tarttui romanityttö työntäen nenäni eteen lappua (jota en lukenut) ja sanoen jotain ilmeisesti omalla kielellään.Yritin väistää tungettelijaa,mutta jouduin pysäkin seinää vasten.Näiltä kokemuksilta haluan välttyä!
Olen myös sanonut,että täällä asuva,työtä tekevä,veroja maksava,lakia noudattava ulkomaalainen väristä välittämättä on tervetullut ja ihan ok.Näin meistä suomalaisistakin osa lähti huonoina aikoina Ruotsiin,USAhan,Kanadaan,Australiaan.Jotkut hölmösti rinnastavat nämä ihmiset näihin romanikerjäläisiin tai muihin tänne tavalla tai toisella avustuksia hakemaan tulleisiin ihmisiin. Suomalaiset vain aikoinaan lähtivät näihin äsken mainittuihin maihin työtä tekemään tehtaissa,palveluammateissa,metsätöissä jne.He olivat myös ammatti-ihmisiä alallaan. Kuinkahan moni kökötti talojen nurkissa mukin kanssa tai nosti sosiaalitoimiston luukulta rahaa elämiseen? Emme me odottaneet,että jokin valtio maksaisi ylläpitomme.Eikä Suomi olisi moiseen suostunutkaan,kuten nyt nämä esimerkiksi juuri kerjäläisten kotimaat.Työnnetään vieraan maan kontolle joukko ihmisiä sillä syyllä,että ei ole valmiuksia hoitaa heitä omassa maassa.Näin ainakin kerrotaan,mutta sitten ammattirikollisjärjestö-sana nostaa päätään ja kerjääminen onkin palkkatyötä.Joku muu emämaassa vie mukiin ansaitut rahat ja kerjääjä saa työstään minimaalisen palkan.Kukkahattutädit,herätkää!
Tämä oli "vihakirjoitusosuus" tänään.
Eilinen päivä meni aivan tyystin pipariksi.Tämä oli monien valvottujen öiden tulosta.Viime yö pitkään aikaan oli sikeästi täysnukuttu meillä kummallakin.Edellisen vietinkin eteisen lattialla puolison istuessa tuolissa siitä hievahtamattakaan yön aikana.Jääräpäisyyttä,kiusantekoa ja lievää sekavuutta.Oireet kuitenkin tuttuja,jotta annoin olla.Sanotaan roudan ajavan porsaan kotiin ja niin kelpasi aamiainenkin jo normaaliin tapaan.Minä kyllä väsymyksestä horjahtelin ja tein vain pakolliset.Illalla annoin Tenoxia 15mg ja ehkä se oli syynä viime yön levolliseen uneen.Tulin kuitenkin siihen tulokseen,että nyt jos koskaan olen loman tarpeessa.Huomenissa sitä järjestelemään.Kokemus kuitenkin osoittanut,että ei kukko käskien laula ja saan odottaa puolisolle paikkaa ties kuinka kauan.Loman tarvitsijoita kun on Helsingissä muitakin omaishoitajien laumassa.Mutta taatusti paikka joskus urkenee.
Sain C:ltä ketokortin.Muisto ajoilta,kun ketoja vielä oli.Tunsin korttia katsellessani heinien ja kukkien tuoksun.Apilat tarttuneena varpaitten väliin.Päivänkakkaroiden hymyilevät kasvot,tervakukat ja nätkelmät,matarat,harakankellojen sinet,siankärsämöt ja pistävät ohdakkeet.Monilla niityillä olen kuljeksinut,maannut maan tuoksuvalla pinnalla pilvien soutelua katsellen.Hyvä oli olla,niin hyvä.Niityistä suurin osa kadonnut.Joko ovat hyödynnetyt ihmisen tarpeisiin tai ilman saasteet hävittäneet.
Kuinka moni on enää nähnyt ruispellossa ruiskaunokin? Kuinka moni yleensä ruispellon? Siemenet niin käsiteltyjä,ettei joukkoon muuta pääse.Onneksi jotkut viljelijät kasvattavat ruiskukkia.Minäkin ostin nyt kesällä muutaman kimpun.Istuin ja katselin kukkien sinisyyttä menneitä muistellen.Viljapellot matalampia kuin minun aikoinani.Lainehtimisesta vain muisto.Kolmenkymmenen cm:n korkuinen viljanvarsi ei tuulessa aaltoile,mutta ei liioin lakoudu,mikä lienee ollut tarkoituskin.Silloin kun minä vielä eteläisellä Pohjanmaalla kuljeskelin Alavuden ja Kuortaneen viljapeltojen pientareella ja joskus itse pellossakin,oli vilja melkein itseni korkuista. Sinne oli hauska piiloutua vaikka koko maailmalta.Tuuli suhisi tähkäpäissä,kimalainen lensi auringon kultaaman pellon yli,taivaan sini häikäisi.Nuoren tytön rinnan täytti suuri onnellisuuden tunne.Kotiin Helsinkiin ei ollut kiirettä.Eikä sinne palatessa enää ollut hiuksiin tarttuneena yhtäkään viljan tähkää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti