Näin syksyn tullen sosiaalinen elämä vilkastuu,kuten se on tehnyt jo 1800-luvulla Helsingissä.Illalliset,perhejuhlat,tanssiaiset olivat alkavan juhlaelämän kohokohtia.Tarjoilut olivat oma lukunsa ja ryhdynkin jälleen vapaamuotoisesti lainaamaan Narinkka-sarjan kirjaa ja siinä Hilkka Uusivirran tekstiä muotiruuista 1800-luvun Helsingissä.
Helsinki oli pieni kaupunki siihen aikaan ja poti huutavaa pulaa julkisista tiloista,joissa suuria juhlia olisi voitu järjestää.Raatihuoneen Kaupunginkellari oli paikoista yksi.Sveitsiläisten kondiittorien rantauduttua tilanne hiukan helpottui.Christian Menn perusti konditorian nykyistä valtioneuvoston taloa vastapäätä vuonna 1817.Florio Catani oli tunnettu sekä pitkäikäisin,jonka yritystä jatkoi hänen poikansa.Kotimaisia yrittäjiä oli vain yksi Johan Daniel Jerngrén,joka perusti Esplanadikappelin 1830-luvun lopulla.Kovin suuria juhlia ei näissäkään pystytty järjestämään,mutta mieluusti poikettiin pienin seuruein juomaan lasillinen likööriä tai punssia suklaakonvehtien kera.Valmistuihan se Seurahuonekin aikanaan Engelin piirustuspöydältä.Rakentaminen aloitettiin 1831.Keisari merkitsi itselleen 200 osaketta! Vuonna 1833 sai kaupunki juhlia valmistumista.Juhlahuoneistoon mahtui peräti 1200 vierasta.Kaivopuisto sai samoihin aikoihin Kaivohuoneensa ja Kaisa Wahllund Kaisaniemensä Kaisaniemeen.Ei kun juhlimaan!
Isommissa juhlissa,häissä esimerkiksi,aloitettiin teetarjoilulla,johon teen lisäksi kuului rinkeleitä ja sahramileipiä heti vieraiden saavuttua.Seuraavaksi oli "Karoliinan" vuoro,joka oli vihkimisen jälkeinen onnittelumalja.Jälleen konvehtien kanssa.Niitä ei yleensä syöty,vaan vietiin kotiin muistoksi.Punaiset ja valkoiset hyytelöt kuuluivat myös asiaan Karoliinan mukana nautittaviksi.
Viinapöytä oli rakennettuna eri huoneeseen.Tarjolla leipää,juustoa,kinkkua,silliä,kaviaaria jne. viinaryypyn kanssa.Viinapöytää kierreltiin ja seisten syötiin. Sitten kuului kutsu ruokasaliin varsinaiselle aterialle.Aluksi tarjolla kylmiä ruokia.Ankerias-,ankka-,teeri-,hummeri-, ja hanhihyytelöä.Lisäksi lohisalaattia tai juureksista valmistettua.Sillisalaati oli yleinen tarjottava.Samoin ravunpyrstöillä koristeltu munahyydyke hollantilaisen sillin kera.Nahkiaisia ja kala- ja lihapasteijoitakaan unohtamatta.
Siirryttiin keittopuolelle.Puljonkia.Juotiin kupeista ja syötiin palanen paahtoleipää.Marjoista valmistetut keitot olivat myös suosittuja makeina ruokina aterioinnin keskellä.
Kalaa seuraavaksi mm.lohta.Talvisin lipeäkalaa valkokastikkeineen ja herneineen. Raidallisiksi värjättyjä kalamurekkeita viini-tai sitruunakastikkeen kanssa.Keitetty hauki oli suosittua kapriskastikkeessa tai lahnaa piparjuurikermassa.
Jos vielä mahtuu,niin erilaista lihaa ja väliruuaksi kasviksia.Englannista 1700-luvulla levinnyt vanukasmuoti juurtui hyvin myös suomalaiseen juhlatunnelmaan.Vanukkaat valmistettiin hedelmistä tai hilloista.Munaputinki viinikastikkeessa maistui niin ikään.Omenakompotit syksyisin sitruunakastikkeineen.
Linturuuat kuuluivat itsestään selvyyksinä juhlapöytien antimiin,jopa useaankin kertaan samoilla illallisilla.Ankkaa ja kalkkunaa salaattien ja hillojen ja perunaputingin kera.Kevennyksenä ja vatsankin toimintaa ajatellen tarjolla oli myös luumuja ja etikkasäilykkeitä.Riistalinnuista oli tarjolla pyytä,metsoa ja teeri-lintua jälleen hillojen kanssa.
Lopuksi tarjoiltiin makeita torttuja,kerma- ja marjahyytelöitä ja leivoksia.Sveitsiläiskondiittorien reseptien mukaisesti valmistettiin "sveitsiläinen torttu",joka oli suussa sulavaa. Kahvia alettiin tarjoilla aivan lopuksi jo 1800-luvun alkupuolella,joskin se oli uutuuttaan vielä peräti outo tapa ja harva uskalsi edes maistaa ja jos niin kirsikkaliköörin kanssa.
Olut ja portteri oli kylmien ruokien ruokajuoma.Portviini makeiden ja punaviini oli ruokajuomana melkein jokaisella aterialla,joskus hienommissa kekkereissä samppanja.Tanssin ja seurustelun aikana illan jatkuessa tarjoiltiin punssia,bischoffia ja punaista limonaatia.
Nykyajan muutaman ruuan ateria juomineen vaikuttaa aika kalvakkaalta verrattuna näihin 1800-luvun mässäilyihin.Ja tuskin kumminkaan siihen aikaan oli ongelmana kansassa liikalihavuus,joka tänä päivänä meistä monia kiusaa.No,karkkikauppoja eikä hampurilaiskioskeja tai kebabbaareja ei ollut! Eikä häitä ja tanssiaisia aivan alvariinsakaan.Vaikka huvielämä lisääntyikin,kun Helsingistä tuli joskus 1840-luvulla venäläisten hyvinkin suosittu kesänviettopaikka.Olihan meillä Kaivopuistossa huikean hieno kylpylä lisäämässä houkutusta.Tsaarin hovin hienoudet tulivat venäläisten mukana kartuttamaan juhlatunnelmaa ja antamaan suuren maailman tuulahduksia suomalaisiin juhlatapoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti