Eilispäivänä semmoista hulinaa Sockmannilla että luulin joulun tulevan.Oli kanta-asiakaspäivä ja se tarkoitti -10%. Pyörätuolillakin liikkujia vaikka kuinka paljon.Siihen malliin,että jouduimme puolison kanssa kotikuljetuksessa kimppakyytiin,jota harvoin tapahtuu.Meinaa että päästään ajelulle,jos meitä ei ensimmäiseksi viedä.Eilen ei viety ja niin menimme Kirjatyöntekijänkadulle,jossa viimeksi olen tytöntyllerönä käynyt kummitätini luona.Hänellä oli jonkunmoinen minipystykorvakoira,joka haukkua räksytti vimmatusti vieraitten tullessa.Eilen siis tuttuja maisemia Kruununhaassa.
Rouva,joka Kruununhakaan vietiin moitti matkan loppumetreillä "meitä suomalaisia puhumattomuudesta,vaikka istutaan näin autossa". Minua ei haittaa,vaikka tämmöisellä lyhyellä matkalla ollaan sana taikka kaksikin vaihtamatta.Eihän raitiovaunussakaan yleensä aloiteta keskustelua vieraan kanssa.Otaksun tämmöisen kimppakyydin olevan verrattavissa ratikka- tai bussimatkaan Helsingissä.Mennään pisteestä A pisteeseen B. Rouva ei ollut sen enempää minuun kuin puolisoonikaan tyytyväinen.Toki vastasin ja kerroinkin mielipiteeni tämän kaltaisen matkustamisen luonteesta.Mainitsin pitempien esimerkiksi junamatkojen olevan jo sellaisia,että jutustellaan.Kehkeytyihän siitä sitten keskusteluakin rouvan ollessa edelleenkin hapan puhumattomuuteni vuoksi.En ryhtynyt hänelle selvittelemään,miksi sitten puolisoni on vaiti.Jos hän olisi hiukan aikaisemmin tämän kymmenminuuttisen aikana aloittanut omasta puolestaan juttelun,olisin tietysti siihen yhtynyt.Alkutervehtimiseni jälkeen olisi ollut sopiva hetki.Mutta aloittikin kotinurkillaan moitiskelun.Minusta se oli turhaa.Olisi vain reippaasti aiemmin avannut sanaisen arkkunsa,jos puhua tahtoi.Ja ystävällisemmissä merkeissä.Toivotin hänelle kuitenkin hyvää päivänjatkoa.Ei vastannut.
Puolisolle ostin eilen uuden partakoneen.Vanha alkoi vedellä viimeisiään,vaikka latasin sitä sen kuin kerkisin.Nyt on sitten semmoinen vempain että pois tieltä.Puhdistaakin koneen! Ehkä tämän kanssa minun on helpompi hänen partansa ajaa.Itse ei enää oikein siinä puuhassa onnistu.Tänään kokeillaan.Itselleni en ostanut mitään.Ei,ostin sittenkin: kimpullisen valkoisia ruusuja.Haikeana katselin muita osastoja,mutta puoliso alkoi väsyä ja Herkkuunkin oli mentävä.Kantajaa tarvittiin jo Herkusta pois. Tavoistani poiketen autoa tilatessani pyysin myös invataksin kuljettajaa avituspuuhiin Stockmannilta taksiin ja autosta kotiportaalle. Minä kannoin ja kuljettaja työnsi pyörätuolia.Heille kun ei kuulu mikään muu kuin "itse asiakas" (näin kerran selitettiin matkapalvelukeskuksessa) ja saattaja ei ole varsinainen asiakas.Hän on vain saattaja.Minustahan ei mene edes maksua.Puolison kyyti maksaa 2,20€. Sama kuin ratikoissa ja busseissa.
Ihmettelen kyllä tätä itse asiakas-tyyliä,sillä ostoksethan ovat myös tälle "itse asiakkaalle".Sitten kuulemma autetaan,jos saattajaa ei ole ja "itse asiakkaalla" on kantamuksia.No,on sellaisiakin inhimillisiä ja ystävällisiä kuljettajia,jotka pyytämättä minuakin auttavat.Vaikka pärjään itsekin.Olen tähänkin asti pärjännyt.Olisin eilenkin tiukan paikan tullen.Invaostoskärry vain pyörätuolin edessä ja parkkihisseillä ylös. Ovat suurempia,että tämmöinen pitkä ja leveä ajoneuvoyhdistelmäkin hyvin mahtuu.Parkkihissit välittävät matkaa vain parkkihalleista Espan kerrokseen eli 1A.
Tänään huilitaan.Ruokakin vain lämmittämistä vaille.Ehkä avaan pikkolosamppanjapullon itselleni ja skoolaan syksylle ja kaikenmaailman tyytymättömille moittijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti