KASVATUS

Tässä kun olen "paukutellut" aika-ajoin lasten ja nuorten kasvatuksesta tai oikeammin kasvatuksen puutteesta,jatkan tänään netistä lukemani kulttuuritoimittaja Jyrki Räikän kirjoituksen perusteella aiheesta.

HS-raati on sanonut sanansa.Esimerkiksi kauan Englannissa asunut suomentaja Kersti Juva ihmettelee,miksi lapset saavat Suomessa riehua ja valvoa myöhään yöhön kuin lattiakanalassa kenenkään kieltämättä.Hän käsittää kieltojen puutteen johtuvan siitä,että monet vanhemmat pelkäävät lapsiaan tai ovat väsyneitä komentamaan.On helpompaa olla välittämättä asiasta.Historiantutkija Markku Ruotsila kertoo länsimaiden kasvatuksessa aina painotetun hyviä tapoja,kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan,välittämistä ja ahkeruutta.Nämä hyveet julistettiin pannaan 1960-1970-luvuilla eikä hyvää seurannut,sanoo Ruotsila.Perheen lomia suunniteltaessa ne toteutetaan lasten viihdetarpeiden mukaan matkareittejä myöten.Vanhemmat asettautuvat olemaan lastensa kavereita.Kaikki elävät ikuisessa pallomeressä,loputtomalla ruotsinristeilyllä.Näin loihe lausumaan mainonnan suunnittelija Jaakko Veijola raadissa.Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen puhuu kurin tarpeellisuudesta vielä tänä "lepsuna aikakutenakin".Hän jatkaa,että koiraemokin kurittaa ja kouluttaa pentunsa koirien tavoille.

Eilisessä blogissani kirjoitinkin,että minun aikani koululaiset kaikesta kasvatuksesta ja opettajien tiukoista opetusmenetelmistä huolimatta voivat hyvin.Me saimme tukkapöllyä kotona,joka tämän ajan kasvatusmetodien mukaan on jyrkästi kielletty.Lapseen ei saa kajota rankaisumielessä,mikä on hulluinta,mitä lasten kasvatuksessa on keksitty.En tietenkään kannata raippoja enkä näihin rinnastettavia kurinpalautuksia,mutta näyttö vanhemman auktoriteetista kasvatuksessa ja näyttö väärän ja oikean erosta,kuuluu minusta yhä kasvatuksen alkeisiin jopa tukkapöllyn muodossa.Kieltoja väärin tekemisten yhteydessä kuulee aivan liian harvoin.

Välittämättömiä vanhempia näkee harva se päivä aivan tässä lähikaupassakin,raitiovaunussa ja rannan puistossa.Kahviloissa lapset saavat häiritä naapuripöydissä istuvia työntämällä kätensä kahviaan nauttivan aikuisen pullaan.Tämän olen itse kokenut.Eivätkä vanhemmat reagoineet mitenkään,vaikka näkivät tilanteen ja närkästyneen ilmeeni! Ratikassa lapset huutavat kovaäänisesti, kiipeilevät kenkineen istuimilla tai niiden selkänojilla,jopa seisovat penkeillä mukana olevan kaitsijan puuttumatta asiaan.Kerran eräs pikkupoika putosi lattialle raitiovaunun pysähtyessä ja putosi jalkojeni päälle.Äiti nosti herranterttunsa ylös,mutta anteeksipyyntöä en kuullut.Esimerkkejä nykyajan välinpitämättömyydestä ja huonosta kasvatuksesta voisi jatkaa loputtomiin.

Olen iloinen,että HS-raati kokoontui ja lopputuloksena oli: Kasvatus ja kulttuuri ovat kriisissä. Raatiin kuului yli sata henkilöä taiteen,tieteen ja median parista.Jospa nyt herättäisiin huomaamaan,että päin seiniä mennään.Kaikki annetaan lapsille valmiina.Semiootikko Vaula Norren sanookin "luovuus ja omaehtoinen ajattelu tapetaan jo päiväkoti-ikäisiltä". Hän kertoo oman kokemuksensa 6-vuotiaana,kun oli saanut elämänsä ensimmäisen värityskirjan.Tuleva "merkitystieteilijä" oli katsellut hämmästyneenä ja typertyneenä kirjasta: "mitä järkeä olisi vain värittää toisten tekemiä tyhmiä mallikuvia,kun on paljon hauskempaa piirtää itse!"

Professori Matti Wiberg sanoo "Kasvatuksen tehtävä on opettaa lapsille,että he ovat maailmalle eikä maailma heille".Hänkin on huomannut ravintoloissa,että luunapeilla ja tukkapöllyllä kasvatetut italialaiset ja ranskalaiset lapset osaavat käyttäytyä,suomalaiset lapset eivät. Tämän olen minäkin matkoillani merkille pannut ja ero lasten välillä on valtava!

Lopuksi tahdon kertoa oman kummityttöni tyttärien kasvatuksesta.Heidät on kasvatettu jo pieninä hyvään käytökseen,kohteliaisuuteen,välittämiseen toisista ihmisistä,kunnioittamaan toisia ihmisiä kuin myös näkemään oikean ja väärän eron.Heistä on kehittynyt hienoja nuoria,joita ei tarvitse missään tilanteessa hävetä.Näiden tyttöjen vanhemmilla tässä ylen hektisessä maailmassa on omien ansiotöittensä,harrastustensa ja kiireittensä lomassa ollut aina aikaa lapsilleen.Näiden nuorten tyttöjen käytös voisi olla esimerkkinä monelle suomalaiselle nuorelle. Kun taas kummityttöni puolisoineen olisi hyvä esimerkki monellekin tämän ajan vanhemmalle,jotka ovat jättäneet lastensa kasvatuksen päiväkodeille ja kouluille.