Maanteillä tänään vilkasta.Mekin muinoin muitten lailla matkattu pääsiäisenvietosta mökkiaikana.Pitkiä jonoja,liian pieniä ajovälejä,hurjia ohituksia ja kaikilla jumalaton kiire.Minne? Hautaan,on joskus joku poliisi sanonut.Taas alkaa arki ja aherrus huomisesta.Lapsilla kouluakin vielä jonkun aikaa,ennen kuin kesälaitumet kutsuvat.
Forumin huuhkajapoikanen sai sekaannusta Helsingin keskustassa koelentäessään melko huonolla tuloksella.Mätkähti keskelle Mannerheimintietä.Vartija otti ja vei rengastettavaksi ja sitten linnun turvaan.Toivottavasti kolmen poikasen siivet pian kantavat niin,että ne pääsevät täältä pois niille sopivampiin paikkoihin viettämään huuhkajan elämäänsä.Minä kun joskus olen sellainen piruja seinille maalailija,niin tietysti pelkään,että joku poikasista jää vielä auton alle ikävin tuloksin seikkaillessaan yhdellä tämän kaupungin vilkasliikenteisimmällä kadulla.
Emmehän menneetkään eilen rantaan asti.Ruuan kanssa sähläsin niin kauan,että laiskamato ehti purra ja kyöräsin miehen vain omalle pihalle.Aurinko paistoi lämpimästi,jota leppoisuutta hiukan rikkoi viileähkö tuuli mereltä päin.Lokit käyttivät tilannetta hyväkseen liidellen pitkät tovit tuulen kuljettamina.Pikkulinnut visersivät vielä lehdettömissä koivuissa ja pihapensaissa.Harakkapari uurasti pesäpuunsa komean kotinsa nurkilla.Liekö jo munat?
Naapuri pallotteli poikansa kanssa nurmikolla.Lähtivät sitten rannan oikealle jalkapallokentälle,jossa on maalit ja kaikki.Tosin maaleista verkot rikottuina.Pyörävajan ovi kävi tiuhaan.Polkupyöriä joko kunnostettiin tai otettiin noin vain käyttöön.Pyhäpäivä ja sää houkutteli ulkoilemaan tavalla tahi toisella niitä,jotka kaupunkiin olivat jääneet.
Me tulimme sisälle ja minä aloin katsella ratkiriemukasta 1974 filmastointia elokuvasta Etusivu uusiks´.Jack Lemmonin Hildy jaksaa naurattaa,vaikka aiheena onkin hirttäjäiset.Vanhempi versio nimellä His Girl Friday tehtiin 1940 Cary Grantin ja Rosalind Russellin voimin.Mutta minua miellyttää enemmän tämä eilisiltainen The Front Page,jossa päätoimittajana Walter Matthau,ikikoomikko, Lemmonin,toinen hauskuuttaja, aisaparina.Hyvä mieli tämmöisistä elokuvista tulee,joissa kielenkäyttö ei ole niin sanotusti rumaa eikä ihmisiä tapeta vain tappamisen ilosta.
Eilinen lammaspata vain lämmittämistä vaille,jotta ulkoilua tänäänkin.Jos nyt vaikka pitempi lenkki rantaraittia pitkin.Sora niin somasti ratisee pyörätuolin pyörien ja kengänpohjien alla ollen vielä senverran kovaakin,että työntäminen on helppoa.Olo on joviaalia ja niin on ilmakin ja koko elämä.Ainakin minusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti