Uudessa-Seelannissa ampiaiset eivät ole mitä tahansa ampiaisia,vaan pienempiään kohtaan mitä ymmärtäväisempiä.Tosin tutkijat ovat sitä mieltä,että "ymmärrys" johtuu muurahaisten pahasta mausta.No,yhtäkaikki,muurahaiset ovat joskus samalla ruoka-apajalla suurempiensa kanssa ja toki eläinmaailmassa siinä tapauksessa voisi syntyä isokin tappelu,joka johtaa siihen,että voimakkaampi ahmaisee kitaansa heikomman.Uudessa-Seelannissa ei.Ampiainen nostaa muurahaisen pois ruuan äärestä ja lennättää sen varovaisesti kauemmaksi ja pudottaa maahan.Muurahainen tajuaa lennon tarkoituksen ja hiipii tiehensä tuntosarvet hiukan ilmakyydistä sekaisin.Eikös ollutkin soma juttu ja sen luin HS-netistä.
Gaddafi ei aio luovuttaa.Sen verran Libyassa tullaan vastaan,että poliittinen järjestelmä olisi ehkä muutettavissa demokraattisempaan suuntaan,mutta vain,jos Gaddafi on johdossa.Kansallakin olisi jotain sanottavaa.Suurestipa hallitsija siellä luottaa,että kansa häntä aina vaan ja varauksettomasti rakastaa ja päällikökseen tahtoo.Saas nähdä.
Mies tänään korvaklinikalla.Ensi kuussa jatkuvat tutkimukset.Pyysin ottamaan vaikut korvista ja niin tehtiin.Kuulo on palannut.Tämäkin lääkäri avulias ja ymmärtäväinen,kuten korvalääkärit aina.Samoin silmälääkärit.Tai sitten meille sattuu aina ne mukavimmat.Mene ja tiedä.Tai sitten vanha sanonta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" pitää paikkansa.Harjasin miehen lierihatun kevätkuntoon ja panin hänelle päähän.Olihan somaa.Aurinko paistaa ja linnutkin livertävät hiukan vielä talvikäheänä,mutta kuitenkin.
Joka päivä tulee vaalipostia joko ihan nimellä tai yleisesti.Tänään tuli yleisesti "arvoisalle helsinkiläiselle". Kokoomus pommittaa katajanokkalaisia.Huomenna voisi käydä äänestämässä,kun on aikomus kaupungille.Näkyivät jo ohiajaessamme valmistelevan 6.4. alkavaa ennakkoäänestystä varten kaupungintaloa asianmukaiseen kuntoon.Sieltä jaksaisin huomenna hyvinkin lykkiä miehen Stockmannille paljasta asfalttipintaista Espaa pitkin.Sään salliessa tämän promenaadin.
Maailmanmatkaajaystävä soitti eilen ja kuulin kaiken näkemästään Afrikassa.Heillä muistojen kirja sen kuin paisuu kaikkien kokemusten siivittämänä.Mitään auringon kalvamia luurankoja eivät nähneet Namibian aavikolla,joita aina matkakirjat ja elokuvat tarjoilevat.Eivät liioin aavikkonorsut olleet vastaan tulleet,muuta pienempää eläinkalustoa kyllä.No,nyt ovat taas kevätkirkkaassa Suomessa ja kotipihakin alkaa paljastua lumen alta.Minäkin juuri tänään huomasin pihan kukkalaatikossa viime vuonna istuttamani narsissisipulit lykänneen vartta.Työntyvät terhakkoina mullasta.Ehkä riemukseni kukkivatkin vielä.Kerran jo ajattelin jättäväni väliin tänä vuonna kukkaistutukseni,mutta nyt nähdessäni narsissin alut,alkoi viherpeukalo antaa merkkejä.Kunhan kevät kiepsahtaa kesän korvalle,niin enköhän taas ryhdy häärimään ainakin toisessa kukkalaatikossa.
Meillä on tänään eilistä jauhelihakastiketta ja sitä menen nyt lämmittämään.Perunatkin kiehumaan.Niin että tämäpä tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti