14. kesäkuuta 2020

VÄRINOKKOSEN SURKEA TARINA

Olenhan minä aina tiennyt, että en omista viherpeukaloa jos muutakaan vihersormea, mutta tämä oli kaiken huippu. Ostin eräänä päivänä isokirjopeipin eli värinokkosen. Ostin sille vielä vihreän keramiikkaisen purkinkin. Asetin pöydälle keittiöön, johon lankeaa kokopäiväinen valo. Kaikki oli tiptop ja värisävykin aivan mallilleen vihreän Prahasta ostamani lasisen ison kalan kanssa.  Pöydän päällä taulussakin vihreää. Nokkonen näytti hyvältä ja minä olin iloinen. Kului päivä tai kaksi ja eräänä aamuna huomasin nokkosen vetelevän viimeisiään. Lehdet osin kuivuneet, varsikin veltto. Katselin katastrofia harmissani.Nyt siinä on enää muutama lehti. Olen leikannut huonoja osia pois ja nyppinyt kuolleita lehtiä. Ressukka näyttää surkealta. Googlasin hoito-ohjeita ja olin tehnyt suositusten mukaisesti. Tuskin ikinä virkoaa. Ja se kun oli niin komea, kun sen kotiin toin! Olisittepa nähneet.

Olen kohtapuoliin lukenut Allan Karlssonin seikkailut rikastettuine uraaneineen, johon asiaan on sotkettu Saksan liittokansleri, Venäjän ja USAn presidentit, Pohjois-Koreasta Suuri päällikkö ja iso nippu pienempiä tekijöitä muualta. Allanin kaverit perustivat ruumisarkkuliikkeen, mutta siitä ei oikein tullut mitään, kun tappaja alkoi ajaa heitä takaa. Kirjassa tapahtuu niin vauhdikkaasti kaikkea, että lukija hengästyy. Tämän kirjan jälkeen siirryn joko Afrikkaan tai Suomeen 1920-luvulle. Vielä en ole päättänyt.

A lähetti sähköpostia ja kertoi, että Espanjassa on vielä rajoituksia elämisessä siitäkin huolimatta, että niitä on höllennetty jonkun verran. A:n koira edelleen kipuilee. Nyt on tassussa vikaa. Ehkä tassulle ei ole hyväksi kirmata kuivuneessa suolajärvessä, jos siinä on haavauma. Olin kertonut hänelle Helsingin syntymäpäivästä ja A ihasteli suomalaisten tapaa istuksia sinä päivänä samppanjapullon kanssa puistossa. Yritän häivyttää sitä mahdollista mielikuvaa meidän jäyhästä ja jöröstä luonteenlaadustamme.

Huomenna liikkeelle taas. Kauppaan. Mozzarellaa ja mansikoita ainakin. Toivossa on hyvä elää ja niin minä vien jälleen loton. Päiväunia lauantaihin asti.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti