13. elokuuta 2018

SUOMIPOIKA EI ENÄÄ ENTISENSÄ

Päin männikköä meni suomalaisilla Berliinissä. Se vähä, mikä siellä meillä oli. Onneksi ei urheilu tähän pääty,vaan kisoja riittää tulevaisuudessakin. Talvi tulee ja sitten hiihdetään.Mutta seiväs oli eilen niin jännä, että istuin sohvan nurkassa ja purin paperinenäliinaa. Muistan ajat, kun olin isän kanssa Stadionilla ja seiväshyppääjät ylitettyään komeat neljä metriä, putosivat purukasaan. Nyt mennään kevyesti yli kuuden metrin! Muksahdetaan pehmeästi ilmavaan muovipatjaan. Eilinen voittoylitys 6.05 tuli kuitenkin melkein Suomeen. Tämmöisissä tapauksissa pidämme ruotsalaisia omanamme!

Olen päättänyt olla enempää rasittamatta lukijoita Haruko Murakamin kirjalla, vaikka mieli tekisi. Aina vaan hullummaksi menee nimittäin. Sen verran kerron, että nyt on ilmestynyt "elävä henki" kirjan Kafkalle. Hengen oikea ja ilmielävä ilmentymä on neiti Saeki, keski-ikäinen nainen, kun henki taas  15-vuotias tyttö. Japanissa kuulemma aika yleistä tämän kaltainen haamuilu.

Ruokaa on, marjoja on. Ei tarvitse lähteä ainakaan tänään mitään hankkimaan. Taitaisi tulla vilukin. Helteet olivat ja menivät. Tuulettimet törröttävät turhina odottamassa talteen panemista. Kohtapian on ulsterin vuoro.

Kiepun vielä aamutakissa. On aamutoimien aika hissun kissun tästä. Hidastempoista elämää. Näin ollen usein mietin, pannako ollenkaan vaatteita päälle, mennäkö suihkuun, sijatako vuode? Kun oikein kauan miettii, on turhaa enää vaivautua. Vaan ei tänään kuitenkaan. Reippaasti tekemään uutta  elokuista päivää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti