26. maaliskuuta 2017

MORGAN FREEMANIN JA MOZARTIN LUMOISSA

Siirryin muitten mukana minäkin kesäaikaan. Minulle tuo ei tuota ylenpalttista harmia kuin vain hommaa siirrellä viisareita, joka ainakin minusta on tyystin turhaa touhua. En tiedä, heräsinkö tänään kesä- vai normaaliaikaan. Pääasia että heräsin. Tässä nyt jo kahvia lipittelen ja totesin loton oikean rivin katsottuani, että asuinpaikkani on edelleenkin Itäkeskus.

Minä tykkään näyttelijä Morgan Freemanista. Hoksasin hänet eilisissä elokuvissa ja valitsin  Robert Guntonin ohjaaman The Shawshank Redemption´in vuodelta 1994. Vankilajuttu, jotka minua jotenkin oudosti ovat aina kiehtoneet. Olen montakin Freemanin tähdittämää leffaa nähnyt, mutta lopullisesti ihastuin elokuvaan The Magic of Belle Isle, ohjannut Rob Reiner 2012. Se on tarina pyörätuolissa istuvasta elämänhalunsa menettäneestä kirjailijasta, joka kuitenkin tokeentuu ihastuttavien naapuriensa välityksellä. Leffa sekä nauratti että itketti ja lopultahan siinä on onnellinen loppu. Suudelma ja rakastuminen. Eilinenkin elokuva (jossa oli myös onnellinen loppu) Freemanin takia sydäntäni sykähdytti ja ryömin leffan loputtua vuoteeseen ja toivoin näkeväni unta Morgan Freemanista. En nähnyt. Freeman on antanut äänensä ja itsensä myös monille dokumenttielokuville, joita olen ihastuneena seurannut.

Huomenaamulla häippäisen varsin varhain ensin Bulevardille ja sen jälkeen ehkä Ekbergille aamukahville, jos siellä sattuisi olemaan tilaa. Maarun on oltava ravinnoton verikokeen takia. Ostan jotain kuitenkin myymälästä ja panen pakastimeen. Ja kun kerran olen taas päässyt sivistyksen pariin, aion nauttia stadissa olemisestani jonkun aikaa.

Tänäänpä siis taas sisätiloissa, lueskelua, tv:n katselua ja jossain välissä kaivan YouTubesta vaikka Mozartia. Senkin kuunteleminen itkettää. Horst lähetti kerran minulle äänilevyn, jossa Eine kleine Nachtmusik. Levy on yhä tallella, vaikka grammari mennyttä kalua. Olen toki kuunnellut levyn melkein puhki aikanaan. Nyt tätä musiikkia saan läppärin kautta. On minulla myös cd:nä Mozartia. Makaan vuoteella päiväpeiton päällä silmät suljettuina ja kuuntelen. Katoan jonnekin kauaksi aikojen taakse ja olen juuri sillä hetkellä onnellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti