11. joulukuuta 2011

KOLMANNEN ADVENTTISUNNUNTAIN ILTA

Vihdoinkin olen saanut joulukorttien kirjoittamisurakan tehtyä.Piti ostaa oikein kullan- ja hopeanväriset maalikynät niitä kortteja varten,joihin ei muu väri olisi sopinut.Ettei olisi mennyt piilokirjoitukseksi.

Eevi soitteli Oulun liepeiltä.Sielläpäin jo puurretaan lumitöissä,vaan Perämeri ei kuitenkaan vielä jäässä.Eevi oli ollut tyttärensä luona jänispaistilla ja hyvää oli ollut,kun Eevi-äiti oli ensin viisannut nylkemisen kikat tyttärelleen.Eevin luona olen minäkin jänistä syönyt sinä ikimuistoisena kesäyönä,joka ei mielestä koskaan unohdu.Nytkin oli samalla lailla pataan pantu kokonainen katajanoksa jänön seuraksi.Tyttären puolisoa ei keittiöön päästetty,ettei olisi pilannut metsän makua ulkomaisilla mausteilla.Toivoteltiin sitten siinä puhelimessa hyvät joulut,vaikka kummaltakin kortti tulee.Vuosikymmenten takaisia ystäviä olemme.

Itse soitin tänään eräälle Alzheimerin tautia sairastavalle ystävälleni.Myönnän näiden puheluiden olevan vaikeita jo siksikin,että puhuttavaa ei oikein ole,sen jälkeen kun on voinnit vaihdettu.Mitä kuuluu-kysymyskin tuntuu turhalta,kun sinne päin ei juuri mitään kuulu.On kumminkin pirteästi kerrottava niitänäitä omia kuulumisia.Kotiapu, sairaanhoitaja ja kaksi omaa poikaa tuo päiviin vaihtelua,ruokakin kannetaan kotiin.Koti on rakas paikka ja siellä asuu niin kauan kuin suinkin voi.Hätäpuhelin ranteessa pelastaa.

Ensimmäinen joulukortti on tullut.Siinä lukee Felicissimo Natale ja kuvassa on Pyhä Perhe,kuten katolisessa maassa kuuluukin olla.Tästä ensimmäisestä sitten urkenee korttitulva ja kaikki ovat sinitarralla kiinni eteisen ovessa joulutunnelmaa osaltaan luomassa.

Katselin Teemalta Runoraatia.Kustakin runosta raadin jäsenillä oma näkemys.Yksi tykkää,toinen ei.Analysoidaan ja kerrotaan mitä runoa kuunnellessa/lukiessa kokee,arvaillaan runon sanomaa.Se kun ei aina ole sitä miltä näyttää.Riimittelyt ja paatokset historiaa.Osallistutaan runoilla maailman menoon tähän päivään ja aikaan,ongelmiinTehdään matkoja maanteillä,juodaan baareissa drinkit.Kaikesta voi runoilla.Raati ruotii.Antaa pisteet,eniten saanut on illan paras.

Runoon päätän.Arto Melleri: "Luku pahan ilman postillasta"


"... minä tiedän että sinä kavahdat suolaisia vesiä
ja meritaisteluista,
puhkiammuttuja hylkyjä
joiden läpi pohjavesien levottomuus
kuljettaa kylmiä selkäpiiväreitä,
tammipuinen köli
saveen hautautuneena
uhmaa aikaa,joka pysähtyi
satakahdeksankymmentä vuotta sitten
kahdenkymmenen metrin syvyyteen.

Yö mustimmillaan,öljylamppu
savuttaa: ei enää muuta tehtävää kuin
löytää aarre,ja pian."

1 kommentti: