13. tammikuuta 2019

LANTEET NE GUNGAA

Viivyn ja viihdyn vielä hetken Michael Boothin kirjassa The Almost Nearly Perfect People. Hän on Skandinavian maista nyt Ruotsissa ja aikeissa mennä Tukholman Nobel museoon. Häntä on aina ärsyttänyt Nobel "hullabaloo" ja Alfred Nobelin keksimä dynamiitti. Sillä on saatu paljon pahaakin aikaan. Lyhyt visiitti museoon ja matka jatkuu Tukholmassa. Booth on muuten sitä mieltä, että ei ruotsalaisiltakaan suju hyvin small talk. Ei meiltäkään, vaikka paremmin jo kuin takavuosina. Kaikenlaista meille rantautuu länsinaapurista, niin miksi ei vähäpuheisuuskin?

Teemalla dokumentti Elvis Presleystä. Katselin liimattuna sohvan nurkkaan. Olen alkanut pitää hänen lauluistaan, eikä itse miehessäkään vikaa ole. Minusta hänellä oli usein pieni veitikka silmäkulmassa laulaessaan. Ja olihan se aivan siveetöntä, että kaveri lavalla keikuttaa itseään sillä lailla kuin keikutti. Siihen aikaan ihan hyh hyh. Nykyisin kaikki keikuttavat sen kuin ehtivät ja vielä puolialastomina.  Aikamoinen heppu Elvis Presley oli ja yhä kuoltuaankin pitää meitä otteessaan.

Menin kauppaan ja nyt on jälleen terveellistä ruokaa kotona. Eilen väsäsin uunijuureksia jääkaapista löytämistäni aineista. Tuli ahneesti syötyä. Piti menemäni kirjakauppaan, mutta en mennyt. Ensi viikolla. On näitä lukemattomia vielä kotona. Kun saisin ensin Boothin loppuun. Muutama kymmenen sivua vielä. Maleksin eilisen päivän yöpaidassa. Vietettyäni jälleen kerran nukkumattoman yön, olin aamulla vihdoin nukahtanut. Päivästä tuli aika lyhyt. Siksi en viitsinyt pukeutua. Vuoteen sijasin. Se pitää aina tehdä.

R:ltä sähköpostia. Lähdössä miehensä kanssa Espanjan kotiin. Sitten käväisevät Suomessa ja suuntaavat Yhdysvaltoihin. Kahdeksassa osavaltiossa on tarkoitus käydä. Aloittavat Kaliforniasta. Siinä pariskunta, joka ymmärtää matkustamisen päälle!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti