22. tammikuuta 2017

KJELL WESTÖ YKSI MEISTÄ STADILAISISTA

Niinhän siinä kävi, että syvennyin illalla Tom Hanks-elokuvan pariin.  Cast away -tuuliajolla. Ohjannut Robert Zemeckis vuonna 2000. Leffan olen nähnyt aikaisemminkin ja kannatti katsoa jälleen. Se olikin illan ainoa tv-katseluni, jos ei lasketa uutisia. Olen lukenut Kjell Westön kirjaa ja sitä ennen imuroinut sekä muuta pieneen siivoamiseen liittyvää. Imuroiminen on sellaista, että pitää välillä mennä pitkäkseen, mutta selviydyin mielestäni urakasta aika hienosti. Kymmenen minuutin levot eivät suuremmin tahtia haittaa ja kun yhtä kyytiä ei imuroiminen onnistu lonkan kipuilun takia. Tämmöistä on vaivaisen touhut. Ja palkitseehan se tekijää, kun paikat ovat suhtputsissa. Puhdistin vielä seinälampettien kristallitkin. Söin sekalaisen broilerisalaatin ja tänään meinaan uunijuureksia.

Pidän Westön kirjasta. Kaikkein eniten lämmittävät tutut Helsingin paikat. Kirjassa käydään jopa Missisipin kahvilassa Humallahden kallioilla lähellä uimalaa. Ei ole enää kahvilaa eikä uimalaa. Pyörillä sinne Töölön pennut ajoivat, minä muitten mukana. Oli naisten ja miesten puoli erikseen ja sai alastikin uida. Puuaita välissä moraalisista syistä, mutta vuosien aikana, kuinka ollakaan, aitaan oli ilmestynyt reikiä, joista me tytötkin kurkimme miesten puolelle. Nauraa tirskuimme tikahduksiin asti. Missisipissä joimme limonadia ja söimme jäätelöä. Siellä oli pingispöytäkin. Ja ankaran pelottava kahvilanpitäjä, joka joskus puuttui nuorten metelöintiin ja jopa ajoi meidät pois. Sitten  pyörillä pitkänä letkana Seurasaaren tietä kohti Töölöä. Seuraavana päivänä taas. Westö tuntee kaupunkinsa ja välillä minusta tuntuu, että hän on yksi meistä ja onhan hän ehta stadilainen.

Suomalaisesta kirjakaupasta tuli tieto, että Shelleyn runokirjan näköispainos on noudettavissa. Haen ensi viikolla. Seuraavaksi käyn muiden brittirunoilijoiden kimppuun. Muun muassa Thomas Gray (1716-1771), Alfred  Tennyson (1809-1892), William Blake (1757-1827) ja John Milton (1608-1674). Olen kirjakaupan libristien kauhu. Olen nyt kerta kaikkiaan viehättynyt juuri englantilaisista vanhoista runoilijoista ja heidän tuotannostaan. Olisi edes englannin kielisinä.

To see a World in a Grain and Sand
And a Heaven in a Wild Flower,
Hold Infinity in the palm of your hand
And Eternity in an Hour.

(William Blake)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti