6. heinäkuuta 2013

LAUANTAIN LÄTINÄÄ

Eipä ollut minusta stadiin lähtijäksi tuuraajapäivänä. Tuuraaja, ei ennen meillä käynyt, tuli ja vei kainosta pyynnästäni roskat ja vei vielä lottokupunkinikin puotiin, joka niitä vastaan ottaa. Kumpikaan homma ei varsinaisesti kuulu tuuraajan toimenkuvaan, mutta nyt kävi armo oikeuden edestä. Sitten sai lähteä ja voitti ajassa vaikka luppoajan verran. Eilenkin kaipasin apua ja Hepinhän oli määrä tulla meille lähiaikoina kuitenkin ja niin soitin ja rouva tuli. Autteli hoitotarvikelähetyksen ja Herkun tuomisten kanssa, syötiinkin kaikki kolme. Iltaan asti hän täällä viihtyi ja hauskaa oli rupatella.Istuminenhan minulta sujuu rikkovaivastani huolimatta, kuten nytkin parastaikaa. H kertoi Turkin kuulumiset ja lähtee taas syksyllä seitsemäksi kuukaudeksi. Riippuu tietysti silloisesta maan  turvallisuustilanteesta, mikä nyt epävakaa mellakoineen, jotka yltävät joillekin turistien suosimille alueillekin.

Istanbul on aina minua kiinnostanut. Pikkutytöstä lähtien. Historia, Bysantti, sulttaanit, itämaista eksotiikkaa, tarinoita...  Vielä ennen puolison sairastumista suunnittelimme matkaa Turkkiin ja juuri Istanbuliin. Sekin tuntui jännittävältä, kun kaupunki on kahdessa maanosassa. Kävellä voi muinanaisina Aasiaan. Istanbulin entinen nimi Konstantinopoli ei kuulostanut yhtään niin eksoottiselta kuin 1930- luvulla annettu uusi kaupungin nimi Istanbul. No, Istanbul meiltä jäi kokematta. Ehkä sitten joskus seuraavissa elämissä... Ja pääseehän sinne loistavien matkakertomusten mukana, television matkadokumenttien, ystävien käymisten jne. Nykyiset turistialueet Välimeren rannalla Turkinmaassa ei minua ole juurikaan viehättäneet ja tuskin matkahaaveet sinne edes olisivat yltäneetkään. Mutta minä olen lentänyt Turkin yli! Näin lumipeitteisiä vuoristoja ja uinuvia tulivuoria kraattereineen matkalla Kyprokseen.Onhan sekin jo jotain, eikö?

Mikä Helsingin uudelle rakennettavalle keskuskirjastolle nimeksi? Tätä on kysytty kansalta. Biblu? Kivi? Lastu? Rakennuksen materiaali otettu huomioon, joku nimi liippaa kirjallisuuteen ja joku kaupungin historiaan. Joku nimi asiallinen, toinen asiaton. Aikanaan nimi tulee, jokin ehdotetuista ehkä. Ehdokkaita oli paljon. Jos nimi ei sujuvasti käänny kansalaisten suussa, väännetään siitä sopiva, oli virallinen nimi mikä tahansa. Oli mikä oli, kirjastoa tarvitaan ja näin keskeinen paikka kaupungissa on juuri passeli. Ensin vaikka Kiasmaan ja sitten lainaamaan muutama taidekirja kirjastosta, kahville Hakasalmen huvilan kahvilaan tai päiväkonserttiin Musiikkitaloon. Kyldyyriä yllinkyllin pienen matkan päässä toisistaan.

Herkku lähetti eilen muuten oikein, mutta Lehtijuoman pullokoko 20cl tuotti vaikeuksia ja kerääjä pani isoja noin kahden litran pulloja tilalle. Soitin. Pahoittelivat. Pidän pullot ensi viikkoon ja annan tuojalle  takaisin vietäväksi. Liekö kerääjällä tilavuusmitat vallan unohtuneet? Taidan kuitenkin yhden jättipullon pitää ja maistella KontioMehun Lehtijuomaa.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti