7. syyskuuta 2012

ONNI VAI KIROUS,IKÄISTÄÄN NUOREMMAN OLOINEN?

Arki astunut mitä vahvimmin kuvaan puolison tultua kotiin.Työtä ja ponnistelua,pyykinpesua,auttamista,kaikkinaista tilanteen seuraamista.Kävely ei suju hänellä.Nyt pitää inva-auton kuljettaja hakea ja saattaa,että päästään kaksi rappusta alas ja ylös.Luiskia en ole vielä käyttänyt.Nekin otettava,kun lähdemme vain ulkoilemaan.Kotiavustajaa en luultavasti saa omaishoitajuuteni takia ja lisäksi vielä "näytän hyväkuntoiselta,vetreältä ja ikäistäni nuoremmalta".Fysioterapeutin vaadin,vaikka sen saamiseksi pitäisi kääntää maailman kirjat sekaisin.Olen varma,että puolison lihakset vahvistuvat ja luut sekä ne jaksavat taas häntä jotenkuten kannatella,kunhan ammatti-ihminen panee niihin vauhtia.Tämä kotiavustaja-asiahan tuli tyystin sairaalan puolelta,koska he taas olivat sitä mieltä,että "ikänne huomioon ottaen..." ja ottivat terveysaseman sisariin yhteyttä.No,me olemme olleet kotioloissa vasta neljättä päivää.Toivon kaiken tasaantuvan,kunhan pääsemme näistä alkukankeuksista,joita nyt on kyllä riittänyt yli odotustenkin.Mutta kyllä tämä tästä.Pitää katsella valoisasti tuleviin päiviin.

Tulostin otti ja hajosi.Siinä vilkkuu outoja valoja ja iso E-kirjain kummittelee.Paperia ei ole kasautunut mihinkään.Sen tarkistin.Vehje vain kerran kopioi,tosin ankarasti kangerrellen ja suorastaan köhinällä,mutta kopioi kuitenkin.Sitten tyssäsi.Ehkä tälläkin minulle lievällä vastoinkäymisellä on tapana tavalla tai toisella järjestyä,kuten muillakin asioilla kerrotaan olevan.Heidi kirjoittaa blogissaan keksimästään "aviomiespalvelusta",joka rientäisi avittamaan niissä hommissa,jotka eivät kuulu taidon ja voimien puuttuessa naisväelle.Minäkin tarvitsisin moista palvelua,kun tämä tulostinasia tuskin kuuluu taloyhtiön huollollekaan.

Tilasin näkövammaiskirjastosta uusia kirjoja.Juhani Ahoa,William Shakespearea,Veikko Huovista,Paavo Frimania,Jouni K.Kemppaista  ym. Sofi Oksasen viimeisin ei ole vielä kuultavissa ja luultavasti jätän tilaamatta.Puhdistusta yritin,eikä onnistunut alkua pitemmälle."Kun kyyhkyset katosivat" kerrotaan olevan edellistäkin vaikeampaa luettavaa.Silti meni ja menee kuin kuumille kiville.Tohtinen epäillä,lukevatko kirjan kaikki ne jonottajat,jotka himoitsivat kirjailijan viimeisintä teosta yön pimeinä tunteina kirjakaupan oven ulkopuolella? Ja oliko/onko innostuksen syynä kirjailijan  gootti-ideologian pönkittämä ulkoinen olemus ja erinäiset yhteiskuntaa arvostelevat sanomiset vai todellinen kiinnostus kirjan lukemiseen?








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti