16. huhtikuuta 2020

EN LUOTA VIELÄKÄÄN

Postista soitettiin koskien taannoista pettymystäni Postin toimintaan. Kirjoitinhan toimitusjohtajalle kirjeen.  Kerrottiin, että kirjeeni on lähetetty kuljetusosastojen päälliköille ja on kuulemma alettu ottaa selvää, miksi jouduin kolmatta viikkoa pakettiani odottamaan. Yksi selitys kuulemma oli, ettei minuun saatu yhteyttä koko sinä aikana (???). Vastasinhan tähänkin puheluun. Ja kun vielä tiiviisti odotin Postin yhteydenottoa, miksi olisin ollut vastaamatta? Tietysti on ymmärrettävää, että syy yritetään langettaa asiakkaalle. No, asiahan on jo nyt mennyt ja kerroin Postin soittajalle antavani arvoa sille, että minuun otettiin nyt yhteyttä ja pahoiteltiin tapahtunutta. Ehkä kuljetuspäälliköt saivat idean alkaa valvoa tarkemmin alaistensa tekemisiä. Luotanko Postiin tämän jälkeen? En.

Kerroin A:lle sähköpostissa, että Suomessa on maa valkoinen ja lunta sataa Helsinkiä myöten. Ja että meillä yleensä huhtikuu on tällainen. Kevät keikkuen tulevi!  Espanjassa ollaan kevään kulussa pitemmällä ja onneksi olkoon siitä ystävälleni.

Laitoin eilen pataruoan kaniinista. Onneksi minulla on mahtava ja painava iso kiinalainen veitsi, jolla sain luut helposti rikottua. Hiukan voimaa tarvittiin. Ruoan valmistuttua maistoin sitä ja olihan tuo herkullista. Osa pakkaseen ja osa odottamaan syömistä.

Vielä olen yöpaidassa, mutta en kauaa. Tänään ohjelmassa imurointia. Nukuin yön hyvin ja siksi olo tuntuu pirtsakalta ja se pitää kiireesti hyödyntää. Ja palkinnoksi hyvä lounas!  Ei kuin  aloitetaan hommat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti