Varhain aamulla taas blogin kimpussa. Nukuin toki riittävästi. Siis minulle riittävästi. Ja mitäpä tässä muuta kuin kahvin laittoa, netin kautta lehtien lukua ja tätä kirjoittamista. Kun ei voi kolistella.
Eilispäivä kului Stadissa K:n kanssa. Annoin hänelle lukemani Kati Tervon kirjan ja sanoin, että voi tehdä sille mitä haluaa luettuaan. Minulla oli ensin asia toimitettavana Töölössä ja teimme matkaa kolmella kulkuneuvolla. Ratikkaa kerrakseen. Mahtavaa! Käppäilimme tämän jälkeen Stockmannille ja Fazerin kahvilaan. Söin katkarapuvoileivän kahvini kanssa. K nautti pienen piirakan. Tai kuten nykyisin sanotaan: "quiche" ja pitää lausua ranskalaisittain. Näin meille opetetaan vaivihkaa kieliä.
Kahvittelun jälkeen kävelimme Keskuskadun Nespresso-kauppaan. Kaksi miespuolista myyjää, joita kumpaakaan en ollut aikaisemmin siellä nähnyt. Tuli minun vuoroni ja ällistyksekseni myyjä sanoi puhuvansa vain englantia. Toinen kerta jo minulla, kun Suomessa jouduin tekemisiin myyjän kanssa, joka ei puhu suomea. No, avasin aivoistani sen lokeron, josta kumpuaa vaadittavaa kieltä ja aloin kaupantekoon. Sitten marssimme taas ratikkaan ja Hakaniemessä metroon. K kun ei käytä koneportaita ja Rautatieaseman pysäkin hissit edelleen korjaamatta. Olleet jo kuukausia. Mikähän siinäkin mättää? Huomasin muuten päivän pidentyneen, koska oli vielä täysin valoisaa tullessamme ratikkapysäkille ja oli iltapäivä. Kevättä pukkaa.
Metrovaunu oli täynnä kyllästyneen näköisiä aikuisia ja huutavia lapsia. Kukaan ei puhunut ja kaikki välttivät vieraita katseita. Tyypillinen matka. Halasimme ja erosimme K ja minä. Kotirapussa oli lappu, jossa kerrottiin hissin olevan ensi viikolla maalattavana ja käyttökiellossa. Päivää ei kerrottu. Minulla torstaina ja perjantaina menoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti