17. elokuuta 2016

VALOKUVIA JA KIRJOJA

Nyt tuli vastaan hyllyssä sellainen valokuva-albumi, jonka muistan hämärästi lapsuudestani, enkä ole edes muuttojen yhteydessä albumia sen kummemmin käsitellyt.  Saattaa olla hyvin vanha ja onkin, koska jäykät pahviset kuvat ovat 1900-luvun ensimmäisiltä vuosilta.

Albumin sivut ovat puolen cm paksuisia ja jokaiselle kuvalle oma lokerikko, jossa kaareva yläosa. Albumi on sivusta metallisella (messinkiä?) lukkolaitteella suljettavissa ja se toimii yhä. Kuvien ihmiset vakavina kuin hautajaisissa. Ei passannut hymyillä valokuvaamossa noihin aikoihin. "Atelier Universal Carl Klein Helsingfors Unionsgatan 28 A" on tekstinä joissakin kuvissa. Toisissa "S. Wahlström, Sörnäs 4 de linjen 4" ja "Atelier City Helsingfors City Passagen Alexandersgatan ".  Näitä ei enää ole. Eikä "Skilnadens Atelier Helsingfors Ludvigsgatan N:o 7. Teksti myös venäjäksi ja suomeksi (tässä järjestyksessä). Valokuvaamoja ollut Helsingissä monta, joista vielä yksi "W. Hartelin  Helsingfors Glogatan N:o 3" ja sama suomeksi. Mutta yllätys, yllätys: Atelier Nyblin on yhä olemassa! Kuvassa istuu nuori mies, jonka syntymävuodeksi on merkitty 1828 (?). Helsinkiin norjalainen Nyblin perusti ateljeen vuonna 1877. Kuvan mies näyttää paljon nuoremmalta kuin viiskymppiseltä, jos meni Nyblinille heti sen avauduttua. Ehkä syntymävuosi väärin.

En tiedä, ovatko kaikki kuvat otettu sukulaisistani, ilman nimiä suurin osa. Olisi pitänyt aikanaan haastatella isovanhempiani. Aioin heittää kuva-albumin ensin pois, mutta en sittenkään, jos joku jossakin joskus olisi kiinnostunut.

Ryhdyin eilen heti lukemaan kirjaa Otavan historiasta. Olen nyt Alvar Renqvistissä, herrassa, joka allekirjoitti toisena K.E.Kinnusen Otavan osakekirjan. Olen joitakin Renqvist-Reenpäitä tavannut ja tuntenut heidät juuri Reenpäinä. Ja kun aina olen ollut sinne-tänne-hyppijä, hyppäsin mahdottoman hauskan kirjan sivuille ja nauroin jokaisen kohdalla ääneen. Kirja on Liken (Otavaan kuuluva) kustantama Antto Terras "Stockmann Yard, myymäläetsivän muistelmat". Siinä Terras on äärettömän hauska, ilkeä, ehkä palturiakin päästelevä, syvästi tyopaikkaansa kritisoiva varkaiden ja muiden roistojen osaavainen kiinni ottaja. Nykyisin Terras on netin mukaan vapaa kirjailija, kun huomasi "Yardia" kirjoittaessaan olevansa siinä taitava. Näitä kahta nyt luen ja sitten siirryn saamassani kirjapinossa eteen päin. "Joutenolo ilman kirjoja on elävän ihmisen hautakammio" ja tämän on sanonut viisas Seneca.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti