RAKKAUSHUIJARI, TULE TAKAISIN

Yhteen aikaan en ymmärtänyt naisia, jotka antautuvat rakkaushuijarien kynsiin. Olen alkanut ymmärtää. Nämä "auervaarat" ovat näyttelijöitä, tietävät mitä tekevät ja tekevät roolinsa hyvin. Nainen kaipaa läheisyyttä, on yksinäinen, on iäkäskin. Sitten elämään ilmestyy nuorempi kaveri, joka osaa puhua, katsoo silmiin, hieroo olkapäitä ja sanoo vakavalla äänellä rakastavansa. Mies tarvitsisi vähän rahaa, kun äiti sairastaa. Nainen uskoo ja antaa. Mies ujuttautuu enemmän ja enemmän naisen elämään tehden naisen siinä ohessa onnelliseksi. Nainen tekee kaiken, mitä rakas pyytää.  Totuus tulee esille, esirippu alkaa laskeutua, kaveri häipyy jättäen jälkeen petetyn ja särkyneen sydämen. Nainen on taas  yksin, mutta hän oli hetken niin onnellinen. Mies etsii uudet olkapäät ja kuiskuttelun kohteen, esirippu nousee. Ymmärrän näitä naisia paremmin kuin ennen. He vain kaipaavat läheisyyttä ja rakkautta ja ottavat ne vastaan, kun tarjotaan, ehkä sen valheeksi tietäenkin. Kaipuu on suuri ja hinta on kova. Mutta kannatti maksaa.

Tarmo Manni aikoinaan teki hienon roolityön Gabriel, tule takaisin-elokuvassa (Mika Waltarin näytelmä 1945). Siinä kaksi sisarusta joutuu Gabrielin huijaamaksi, mutta hekin olivat hetken onnellisia. Toivovat Gabrielia takaisin. Tämä ei tule.

Näitä huijareita oikeassa elämässä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Nainen ei usein kerro kokemuksestaan häpeän tunteesta. Menihän hän halpaan. Tai teki sen tieten tahtoen. Mitä väliä, oli sen väärti. Jos pankkitili on tyhjä, on se huonompi juttu. Eikä varoituskellot kilkata missään vaiheessa, kun rakkauden sumussa ollaan. Suomessa häärivät aikoinaan sekä Ruben Oskar Auervaara että "kreivi" Pertti Ylermi Lindgren hyvällä menestyksellä pilke silmäkulmassa naismaailmassa. On niitä muitakin ja vielä maailman sivu. Eikä yksikään tule takaisin.