15. kesäkuuta 2014

STOCKA ON YKKÖNEN

Veikkasin Stubbia ja Stubb se oli, seuraava puheenjohtaja Kokoomukseen ja maalle pääministeri. Uudet tuulet tulossa. Aina muuttuu, kun vaihtuu. Näin se menee. Väistyvä pääministeri Katainen kertoi jättävänsä Suomen politiikan ja siihen palaaminen on epätodennäköistä. Mieli vetää Eurooppaa  parantelemaan Brysseliin.

Eilen kokeilimme Eva-telinettä. Huterot ovat jalat puolisolla ja heti piti istuutua pyörätuoliin, jota kuljettelin takana. Yksin vähän hankalaa, mutta meni se. Tänään taas. Muuten meillä mennyt aika mukavasti. Puoliso ystävällinen ja yhteistyöhaluinen. Helpottaa kaikinpuolista hoitamista huomattavasti.

H on tullut 8 kuukauden reissusta Turkissa. Nelisen kuukautta Suomessa ja taas sinne. Ei jää kumminkaan, eikä mene naimisiin, eikä Suomea hylkää. Kuulemma. Onnistuu aina vuokraamaan hyvän asunnon keittiövempaimineen kaikkineen, monipuolisemman kuin oma kyökki. Tulee kertomaan Turkinmaan kuulumiset, kunhan on asettunut kotimaahansa.

Taloustutkimus on tutkinut, kysellyt ihmisiltä ja saanut vastauksen kauppakeskusten paremmuudesta. Ihme ja kumma: Aleksin Stockmann on ykkönen. Ei ole käynyt kärsimättömiä asiakkaita, vaan on kiltisti seisty kassajonoissa tai etsiskelty myyjää osastolla. Ei ole niuhotettu, eikä pantu reklaamaatioita menemään huonosta palvelusta. No, tästä tavaratalon johto sitten huomaa, että vähemmälläkin henkilökunnalla ollaan ykkönen, jatketaan siis samaa rataa. Toisena on Sello, jossa en ole koskaan ollut, enkä ole kolmanneksi tulleen Jumbonkaan tuttavuudesta aivan varma. Kun olin vielä auton omistaja, tuli käytyä muuallakin kuin Aleksanterinkadulla. Nyt menee nelonen kotiovelta keskustan Stockmannin ovelle. Ja näyttäähän se ihan mallikkaalta tavaratalolta noin yleisesti ottaen, ei pidäkään takertua pikkuasioihin kuin esimerkiksi, että henkilökuntaa on vähän ja yksi kassa palvelee puolta kerrosta. Tavaratalovanhus pitää kutinsa ja ykköspaikkansa. Onneksi olkoon.

Kenen on matot pihan mattotelineellä? Ovat lojuneet sateet ja paisteet jo pari viikkoa, eivätkä tunnu kenellekään kuuluvan. Estävät muilta tamppauksen. Minä en tamppaa. Homma niin väkivaltaista ja raakaa matoille, langat katkeilevat ja ajan myötä matto reikiintyy. Tuuletus sopii, kevyt harjaaminen ja miksi ei myös lumeen levitettynä talvella. Tämmöinen hampaat irvessä hakkaaminen on vihonviimeinen tapa, mutta juurtunut syvälle suomalaisten mieliin. Kai niitä lämmittäviä taljoja luolakaudella on näin puhdistettu. Kun kerran esivanhemmat, niin miksen minäkin? Tällä keinolla matto tapetaan.














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti