24. toukokuuta 2010

AAMUN AJATUKSIA

No niin,jääkiekon mm-kisat päättyneet.Meikämammakin seurasi intensiivisesti sekä pronssi- että kultaottelun.Kämmenet hikosivat ja sohvasta meinasi mennä jouset.Kiitos Antero Mertarannan selostukselle.Hän on aina puolet ottelusta television katselemisessa.Mukaansa tempaavampaa saa hakea.Entisaikojen joissakin vanhoissa selostajajermuissa oli vähän samaa,jotka onnistuivat herättämään kiinnostuksen urheilua kohtaan niissäkin,jotka ensi-istumalta eivät olleet asialle pyhittäytyneet.Kisat siis ohi ja monessa perheessä siunattu rauha laskeutunut kaiken ylle.Isikin on taas isi!

Koleaa.Sataa.Pilvet roikkuvat matalalla,eikä poutapilvistä hajuakaan.Tykkäänkö eli en? Ainakin sen puoleen tykkään,että ei tarvitse käydä kastelemassa kukkamaatani jokaisena iltana.Mikään kuitenkaan ei vie meiltä kesää pois.Se on ja pysyy syksyyn asti.

Elintarvikealaa uhkaavaa lakkoa sovitellaan.Jos tulos ei tyydytä,lakko alkaa kestäen ties kuinka kauan.Että tämmöistä sillä saralla.Maailmalla tapahtunut kaikenlaista,vaan en nyt niihin puutu.Minua lähempänä ovat nämä lähiympyrät,joissa pyöriminen antaa sisältöä elämälle.Kohtapuoliin on varattava Tallinnan matka,sillä kovasti Carina ja minä olemme yhä lähdössä.Jossakin on vanhoista matkoista jääneenä Viron kruunujakin tallennettuina.Etsittävä ja käytettävä.

Ainakaan vielä ja tällä hetkellä en pode lomasta huonoa omaatuntoa.Kaltaisellani omaishoitajalla kun tuppaa olemaan tunne,että on väärin loma pitää.Ystävät,tuttavat ja jopa sosiaalitoimiston väki yrittää saada minut uskomaan,että teen oikein ja tarvitsen edes viikon vapaan.Oma järkeni kertoo näin olevan,mutta sydän tahtoo olla toista mieltä.Vien miehen ehkä ennen lomaa Helsingin saaristoon ja lounaillaan veneessä.Ehdimme myös hyvin Helsinki-päivän viettoon sekä Turku-Tallinna-maakuntapäiville Senaatintorille kesäkuun alussa.Nämä ohjelmanumerot eivät kuitenkaan hänen mieltään lämmitä hoitopaikassa.Unohtuvat pian.Vain karu totuus kodista pois viemisestä on läsnä.Eikä sekään auta,että kysymys on vain yhdestä vaivaisesta viikosta.Kerrottakoon,että edellisestä lomastani on vuosia.Aika kuluu nopeasti.

Tässä kun olen ihmetellyt lomani pitämistä,alkavat pilvet repeillä,auringonpaisteen aavistus hiipinyt pihapiiriin.Lämpöasteet eivät kuitenkaan lisääntyneet.Mekkosillaan kulkeminen riskaapelia,nuha voi iskeä.Suomalainen sortsikansa ei hevillä usko.Kesä on ja suvehtimisessa pitää olla kesävaatteet,vaikka halla koettelisikin öisin.Eikä päivälläkään hurraamista ole.

Liian heppoisesta pukeutumisesta tulikin mieleeni männäpäivän uutinen Espanjan maasta,että Barcelonassa yritetään kitkeä turistikansalta epäkunnioittavaa tapaa kuljeksia kaupungin kaduilla uimapuvussa.Mistä lie tuleekin mieleen,että matkaillessa voi pukeutua miten vaan.Uimapukuhan ei ole katuasu.Tämän luulisi jokaisen ymmärtävän.

Muistuu mieleen se kammottava suomalaistapa miehillä pasteerailla verkkopaidassa kaupungilla.Oliko tämä villitys Uuno Turhapuron esimerkistä? Hellepäivänä kun tämmöinen verkkopaitainen ylipainosta ja isosta mahasta kärsivä urospuolinen istahti ratikassa viereen,oli siitä paikasta kiemurreltava kauemmaksi antaakseen hajuaistille muuta tekemistä.Eikä se ollut vain se haju,vaan laajamittainen karvaisuus ei liioin myöskään silmää miellyttänyt.Kainaloistakin pursusi muhkea tupas.Pisimmät karvat hipoivat vieressä istujaa.Pahimmassa tapauksessa sai vielä tuta henkäyksen terassilla käynnistä.Nämä aromit sekä visuaalinen kokonaisuus karkottivat monet naiset saaden meidät kaipaamaan oikeaa herrasmiestä.Luojan kiitos,verkkopaidoista olemme päässeet.Mutta parantamisen varaa yhä on.

Näissä mietteissä kirjoittamisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti